torstai 5. tammikuuta 2017

Jouluherkkujen piilopiirakka

Nyt on sitten viimeisetkin joulujuustot piilotettu piirakkaan. Jo oli aikakin. Maltillisesti ostin, mutta silti yli jäi. Lanttulaatikon loppuja haarukoin eilen illalla ja voi että se osasi olla hyvää!

Olen viime aikoina toteuttanut ruoan valmistuksen siihen malliin: mitä kaapissa on. Määrätkin ei ole viivottimella alleviivattu, vaan näppituntumalla  ja silmämäärällä... Ja tulos on enemmistöllä katsottuna onnistuneet. Mitä nyt muutamat pullat ovat liian tummiksi kärähtäneet... sitä sattuu.
Varsinkin jos tv on auki ja menossa jokin mielenkiintoinen, huomiotakin vievä ohjelma?

 Tässä se Piilopiirakka, jota  oli pitänyt jo testipala ottaa.. ihan ok. Kun se tekeytyi jääkaapissa päivän, eipä siitä ole kuin muisto jäljellä.. Jos haluat kokeilla itsekkin niin helpohan se on kuin mikä.

1
Pohjaksi oikaisin pakkasessa olleen torttutaikinan pohjaksi, Kaulin taikinan ja sovelsin sen pyöreään vuokaan.

2
Täytteeksi upotin Violan aurinkokuivatun tuorejuuston ( oli jäänyt koko pakkaus 200gr )
Murustelin Mustapekkajuuston loput, samoin jäljelle jääneen homejuuston lopun.
Päälle kermaviili+ munamaito / 1 muna ja 1d maitoa. Ja lopuksi vielä juustoraastetta pintaan.

3
Paistolämpötila 215 astetta. Piirakka sai olla uunissa 15 minuuttia ( ehkä, sillä tarkkailin vain pintaa että näyttääkö kypsälle.)

4
Anna tekeytyä kylmässä.
On hyvää varsinkin teen kanssa !





 No ei se ihan ole unohtunut taito, onnistuu se pulla vielä kunhan en tee silloin muuta joka vie huomion pois uunista :-)

 Voisarviakin pitäisi tehdä, ne ovatkin vasta namia teepöydässä.
(Ohje löytyy sivudadgetista )

¤

Heippa taas !

Maireanna

tiistai 3. tammikuuta 2017

Unikeon hämäriä huomioita..Konmarista!

Päivä alkaa verkkaisesti, yöeläjät piti talon virkeystasoa yllä,... vaikka olisi pitänyt nukkua kuten yöllä on tapana. Heräsin johonkin aikaan, ( olin siis sittenkin päässyt uneen ) omaan painajaisuneen! Hätä siinä unessa taisi olla päälimmäinen asia?  Niinpä aamuherätys kellon soidessa tuntuu aika karmaisevalta. Olin tälle päivälle suunnitellut yhtä ja toista mutta saa jäädä.  Peitto tuntuu kuin lämpimälle pesälle. Vedän kerälle itseni jäykkyyttä ja pistän kellon hiljaiseksi. Tämä karhu herää sitten kun herää



Pakko herätä. Hamuilen tuolilta villasukat ja aamutakin, Tassuttelen keittiöön. Hrrh miten kylmää! Kahvinkeitin saa sisältöä ja alkaa rupsuttaa aromia joka viileässä ilmassa kiemurtelee uniseen nenääni, - Herätys, Unikeko!

Kun siinä hörppii mustaa kofeiinia tihkuvaa nektaria, alkaa huomio ympäristöön heräillä. Päivän lehti sai odottaa, mutta facebook piti tarkistaa. Siltähän ei voi välttyä. Astianpesukonen odotti purkamista ja uuden lataamista, Imurointi odotti, kauppareissu... niitä arjen pikku töitä joita me kaikki teemme päivittäin.

Taitaa kulua tämäpäivä kotikolon raivauksessa, vaikka eihän yksi ihminen osaa sotkea? Voivoi, kyllä se osaa jos hutilus on.  En minä Hutilus ole ollut koskaan, päinvastoin. Mutta nyt vanhempana olen alkanut joustaa..


Maailmalla supistaan uudesta uskonnosta? Tai uudesta oikeastaan  innostusaallosta, KONMARISTA
Kodin tavaroitten järjestelemisestä, liian hävittämisestä.

 Se on minulle tuttu juttu työelämästä, mutta että ihan kirja! Okei. Olen lukenut opusta nyt lisääntyvän innostuksen vallassa.Kirjan on kirjoittanut japanilainen Marie  Kondo. Kun kirjoittaja on japanilainen niin tottakai aihe on maan tyylin mukaan kaikki on  hyvin minimaalista.
Eihän se meille länsimaalaisillekkaan ole pahitteeksi pitää tavaraa vain vähän ympärillään, vai mitä?
Tässä tavarapaljouden keskellä sitä ei hoksaa ennenkuin joku oikeasti herättää? Vaikka en ihan pahin hamstraaja ole, niin kertynyt on tavaraa, pakko myöntää...

Näitä unikeko mietiskeli tänään..Eiköhän tässä mene päivä jotain kohtaa Marittamalla ? Kyllä vaan.

Lisään vielä muutaman muistelokuvan tästä joulusta, ja niin kävi, että  huomiseen jäi piirakkaohje. Siispä  huomiseen!










Mukavaa alkuviikkoa!

Maireanna

torstai 29. joulukuuta 2016

Vuosi loppuu.. mitä jäi käteen?

 Vuosi tekee loppuaan. Vaistomaisesti katse käy taaksepäin, menneeseen. Mitä jäi vuodesta mieleen? Ainakin maailman ilmapiiri on muuttunut jännittyneimpään suuntaan? Usa saa presidentin josta ei saa selvää, onko lintu vai kala? Kaikki ovat varpaillaan mitä tuleman pitää..

Henkilökohtaisella tasolla terveys on mielestäni parempi vuosiin.. Jos menee ensi vuosi näinkin, niin se olisi aika hyvä juttu.
¤
Joulukoristeet alkavat harveta näkyviltä, otan niitä vain vähitellen pois.. ja loppiaisena häviää viimeisetkin komeroon. Tänä vuonna laitoinkin niitä paljon vähemmän esille..

 ... tämä Öttiäisparvi sai luvan päästä esille tänäkin vuonna. Monenlaista väkeä kokosin ryhmäksi.

 Kun katselee mennyttä aikaa taaksepäin, muistaa vielä viime talvena tämän. Parveke lumen vallassa. En tykännyt yhtään.

 Kyllähän ne kesäkukat taas tykkäsi avopartsista, tottakai. Toissa kesänä...

 ... viime kesänä!

... Ja taas sitä lunta ! Tintit kävi syömässä jos jaksoin lunta luoda kupin päältä.
¤
¤
Tänään päätin olla vähän kokkina ja piilotin piirakkapohjaan suolaisia juustoja ja ajattelin kokeilla vielä suolaisia juustotankoja oman mallin mukaan. Mutta niistä sitten seuraavassa postauksessa...
Nyt alkaa kahvihammasta kolottamaan joten taidan keittää kupin kahvia kahvikoneella. Vaikkapa höystettynä minttusuklaalla.

Palaillaan!

Maireanna

keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Hiphei, Uuttavuotta kohti mennään!

 Tonttupoika joutaa pian lomalle yläkomeroon ihmettelemään.  Tämä joulu menikin vähän vaimeissa merkeissä sillä Killimaarian emäntä sai flunssan ja kisuli tuli pöpöjä pakoon minun luo. Hyvinhän me pärjättiin. Eipähän minun tarvinnut seinille puhua kun oli kaveri. Hyvin ymmärsi mitä juttelin...

 Jouluherkkuja ei tullut mässäiltyä. Ei tarvitse ryhtyä laihikselle, mutta kyllä se kuitenkin hyvää tekisi näin yleisesti ajatellen. Olisi kevyt liikkua sauvojen kanssa.

Ostin kaupasta mustikoita ja tein smoothieta, jospa se kävisi ateriasta, no ainakin välipalasta?
Nyt lähden saunaan, palailen ihan pian...

Maireanna