HELMIKUUSSA TALOUDELLISESTI / Puurosämpylät.

Annan tuvassa on ollut hiljaista viime aikoina. Kokki totesi, että pieni huusholli ei tarvitse kokkia, joten otti pestin muualle. Nyt on opeteltu syömään jotenkuten ja ollaan ihan pihalla kun paino vaan nousee? Apua! Ongelmana on, että kun talouteen ei mahdu isoa pakastinta, niinpä ei voi tehdä ruokaa taloudellisesti: - vaan on valmistettava pieniä eriä, on ostettava pieniä kalliita pakkauksia? Entäs kun rakastaa ruuanlaittoa, miten sen kanssa käy?

Näitä pohdiskelin kun pyörittelin illalla kaurapuurojämästä sämpylöitä. Kaikkihan tämän osaa, mutta laitan kuitenkin ohjeen tähän:

PUUROSÄMPYLÄT

2½ dl kaurapuuroa

2½ dl maitoa

1 tl suolaa

2 rkl siirappia

n. 7 dl sämpyläjauhoja

1 dl öljyä tai sulatettua voita.




1


Murenna hiiva lämpimään maitoon ja sekoita joukkoon mausteet.

Lisää puuro jauhot ja öljy.Alusta hyvin. Anna kohota

vedottomassa paikassa kaksinkertaiseksi.

2

Leivo taikinasta haluamasi muotoisia sämpyöitä ja anna niiden kohota.

3

Paista 225 asteessa noin 8-10 minuuttia.


Jäähdytä liinan alla ja nautiskele teen kera.

HIRSSIPUUROA

Joulu ja kova pakkaskausi ovat jättäneet jäljen. Ei hiili, vaan läskijäljen.

Muutama lisäkilo entisten painoksi! Olen opetellut ottamaan pieniä annoksia,

syödä leipää vähemmän,

kasviskeitoihin laitan 5% ruokakermaa ja rasvatonta maitoa.

En tiedä meneekö oikein, ainakin tarkoitus olisi keventää.

Tämä aasinsiltana tähän puuroon, josta ohimennen kuulin aamutv:stä.

Me suomalaiset kuulemma syömme epäterveellisesti, esimerkkinä kaurapuuro. Väite oli se, että kaura lisää limaisuutensa vuoksi limaa hengitysteihin?

Aamupuurona suositeltiin hirssipuuroa ja minähän heti tein tuttavuutta tuohon kanarialintumme herkkuu. Ihan kokeilun kannattava homma, suosittelen.

Ja tässä ohje ( se on kyllä pussin kyljessäkin)

HIRSSIPUURO

4 dl vettä

ripaus suolaa

2 dl Risenta hirssihiutaleita

Kiehauta vesi, lisää suola ja hiutaleet.

Sekoittele ja kypsennä 3 minuuttia.

Tarjoile marjojen kera.

Lisämuutoksina suositeltiin että vatsalle ystävällisempää olisi syödä ennen pääruokaa LÄMPIMIÄ salaatteja ja kasviksia?

KUKKOMAINEN POTTU

Otetaan kassi ja mennään kauppaan. Mutta kas, lähikaupassa ei ollut kuin yksi pieni lanttu, ja vadillinen vanhoja muikkuja. Oli tarkoitus tehdä lanttu, tai muikkukukko. Mitäs nyt eteen?
Pieni idealamppu syttyi. Tee kokeilu.Pakkasessa oli maustettuja perunalohkoja, lihan sain sentään sillä kauppareissulla, ei muuta kuin taikinakulho esiin.
Puolentunnin päästä kukko oli uunissa ja 3 tunnin päästä jäähtymässä pöydällä, kuten kuvasta näkyy.



Lähikuva paljastaa, että pottua ja lihaa oli kukko sisältä. Maustaisin perunoita reippaammin ja lihaankin saa ripotella suolaa. Voitakin laittaisin nokareita sisään, hermostuisiko tuo valkosipulivoista, tuskin.
Ihan syötävää mielestäni: sananlaskukin sanoo, että ennen syö kuin selkäänsä ottaisi.
Jos ohjetta joku kyselee, se tulee tässä:

KUKKO PETOS

Kuori:

7 dl vettä

1½ dl voisulaa

1 rkl suolaa

1½ l karkeita ruisjauhoja

vähän vehnäjauhoja

Täyte:

n 500 g perunalohkoja maustettuina

400 g siankylkeä siivuina

suolaa maun mukaan lisää mausteita

nokare voita

1

Sekoita kuoriainekset tasaiseksi taikinaksi ja alusta taikinasta kiinteä pallo.

Levitä leivinpaperin päälle jauhoja ja tee taikinapallosta kaulimella soikea levy, keskeltä paksumpi.

2

Ripottele taikinalle jauhoja ja lado vuorotellen kerroksittain perunaa ja lihaa siten että päällimmäiseksi tulee lihakerros.

3

Käännä keon päälle soikean taikinalevyn pitkät sivut ja päät. Kostuta taikinan reunat vedellä ja sivele käsin kevyesti painaen saumat yhtenäiseksi kuoreksi. Jauhota kukko kunnolla ympäriinsä.4

Paista ensimmäinen tunti 250 asteessa jonka jälkeen hauduta kukkoa 3-4 tuntia 150 asteessa . Voitele kerran tunnissa voilla kukon pintaa ja laita folio, jonka alla se muhii muhevaksi.

JÄLKIKOMMENTTI: Tulee parempaa, kun laittaa lihaa enemmän, isoina paloina raavasta!

Höh, ei tämä ollutkaan uusi idea. Neljäkymmentäluvulla on pottukukko ollut arkiruoka!

MATIKKAKEITTOA ja MUSTIKKASOPPAA.

Tammikuu/ kylmäkuu. Tuli taas palelluttua niin perusteellisesti että! Pari talvea olenkin säästynyt paleltumisvammoilta. Taas se yllätti.
Muistuu vain mieleeni ne talvet ennen kotona lapsena. Miehet lähti nuotalle, oli pakkanen mitä oli. Kuinka he tarkeni? Kalareissulta oli aina tuliaisina kaloja, suurimmat vonkaleet matikoita.
Niistä sitten naisväki rakensi herkullisen matikkakeiton, josta opettelin tykkäämään vähitellen.
Ei se lemppari ole vieläkään, mutta tavan vuoksi pitäisi kerran talvessa saada. Kerta-annoksen vuoksi en säntää ostamaan madetta, siksi kuvaakaan ei nyt tule- ohje kyllä, tästä:

MATIKKAKEITTO

½ l vettä
1½ maitoa
10 perunaa
1 rkl suolaa
6 maustepippuria
1 sipuli
1 kg madetta
1 rkl voita

1
Kuori ja lohko perunat ja sipuli. Kalttaa, perkaa, huuhdo ja paloittele made.
Keitä perunat ja sipuli vedessä, lisää kalapalat ja pippurit. Keitä hiljaisella lämmöllä melkein kypsäksi.
2
Lisää maito.Kun keitto kiehahtaa, lisää voi. Anna kuplia 5 minuuttia, jonka jälkeen anna rauhoittua ennen tarjoilua.
PS. Käytetään keittoon myös mateen maksa, mäti ja maiti.


Jälkiruokana oli usein mustikkasoppaa ja sitä harrastan tehdä näin keskitalvella vieläkin.
Kaikkihan sen osaamme tehdä, mutta kaiken varalta, ohje on vanha:

MUSTIKKASOPPA

5 dl mustikoita
1 l vettä
1 dl sokeria
3 rkl perunajauhoja

1
Survo huuhdotut marjat ja keitä ne vedessä. Siivilöi marjat ja mausta mehu sokerilla.
2
Suurusta liemi kylmään vesitilkkaan sekoitetuilla perunajauhoilla.
3
Anna sopan kiehahtaa ja kaada se tarjoilukulhoon. Tarjoile kylmänä.