Helluntai iltapäivää...ja kalavuokaa.

Kuumuus yllätti.  Sälekaihtimet kiinni, partsille ei  ole asiaa.. vähäiset kukat haukkoi henkeään, happea happa ja vettä, sassiin !  Sisäjumiksi piti asettua. No, kesän sisustusideoita pursuvat  kaikki kuvalehdet ja niitä selasin  kunnes  aurinko kiertyi talon taakse.  Jolloin voi jo nenäänsä pistää parvekkeelle ja kastella  nuutuneita kukkia..

Iltapäivällä jaksoi jo pyöriä hellankin ääressä. Ajattelin tehdä jotain helppoa. Vaan erehdyin.
Tässä ruuanteossa tarvitsi kattiloita... kun meinasin päästä vaikkapa vain yhdellä. Siis erehdyin.
Arvioikaa itse.

Marjon Vihkala.

1 dl pitkää riisiä

3-4 dl vettä

1 tl basilikaa

½ tl paprikajauhetta

2 tl sitruunamehua

½ dl ketsuppia

1 pkt kalapuikkoja

 Paistamiseen

2 rkl öljyä

1 ps herne-maissi-paprikaa, ( pakastepussi )

Vaalea kastike

5 dl vettä

½ dl vehnäjauhoja

½ kasvisliemikuutio

1 tl sipulijauhetta

½ tl sitruunapippuria

100 g juustoraastetta

Pinnalle

Juustoraastetta.

1

Keitä riisi pakkauksessa olevan ohjeen mukaan. Sekoita mausteet, sitruunamehu ja ketsuppi 

joukkoon. Paista kalapuikot. Levitä riisi, paprika-herne- voideltuun vuokaan. Asettele kalapuikot päälle.

2

Mittaa kastikeaineet kattilaan  ja kuumenna kiehuvaksi koko ajan sekoittaen. Hauduta 5 minuuttia. 

Kaada kastike uunivuokaan muiden aineiden päälle. Ripottele juustoraaste päälle ja paista uunissa 200 asteessa noin 15 minuuttia.

Ruokapöytään tarvitsin vain hölskykurkkuja  sekä vissyä, sekin itsetehtyä.

Palataan!

Maireanna

Hurraa, se on kesä ny !

Saa syödä jäätelöä, ihan vaikka joka lajia ! Millähän aloittaisi?  Parveke siivottu, ikkunat pesty, kukat tuoksuu, on lämmintä! Mitä voi enää muuta toivoa, ei sitten mitään.

 Kurtturuusu kukkii hävitysuhasta välittämättä...  Minä en oikein ymmärrä miksi se pitäisi hävittää? Kertokaa mulle ?

 Unelmamökki joka jäi unelmaksi....

 Mansikoita saa jo, vaikka juhannus on viikon päässä. Muutaman kerran on saanut jo näillä  herkuilla herkutella...  Että ne osaakin olla hyviä.... Makuhermot kipristelee poskipäissä!

Partsin tätä kesää...

Ei nämä ukkosta lupaa.... eihän?

Lopuksi yks vihje:

Ihana Ruusulikööri

Poimi litra ruusun terälehtiä,

valuttele kylmässä vedessa, kuivaa lehdet,

Laita ne sitten kauniiseen pulloon,

kaada päälle kirkasta viinaa .

Laita ruusuviina lämpimälle ikkunalaudalle.

Sekoita sillointällöin.

¤

Valmista se on valitettavasti vasta syksyllä

tervetuliaismaljaksi !

Mutta eikös hyvää kannata odottaa ?

¤

Maireanna

Juhliako luvassa?/ Lyhyt oppimäärä.

Kiireitä tuntuu olevan useimmilla ihmisillä näinä päivinä, ja syynä monenmonet juhlan järjestelyt. Perheissä on ylioppilasjuhlia, häitä, ristiäisiä, vanha väki täyttää korkeita pyöreitä. Koulutkin loppuu ja alkaa kesäloma!  Mukavia juhlia osallistujille, hikisiä kiireitä järjestäjille.

Kun olen itse jo ohitellut kyseiset ajat ja olen nykyisin sivustaseuraaja, niin ajattelen näin jälkeenpäin että juhlat eivät ole mitään jos ei olisi sitä perheen tuomaa hulinaa, armotonta kiirettä.
Ihmeesti sitä ehti kaikkea tehdäkkin ? Vaikka oli työ joka vei sen kahdeksan tuntia joka päivä.

Tärkeimmän oppi, että ennakoiminen juhlien järjestämisessä auttaa paljon. Paljon sai aikaan jo ennen H- päivää... ystävät jeesasi mitä en ehtinyt. Kiitos siitä ! Kokkaamisen suhteen olen ollut " myöhäisherännäinen" Siksi leipomisvimma onkin ajoittunut " jälkeiseksi ajaksi " kuten Annan tuvan ruoka-osiosta näkee...kuitenkin orastava kokki oli jo silloin heräilemässä.

Joitakin oppeja silloin opin.

Se ennakoiminen, on nro 1.

Kaikki tarjouksiin tarvittava pitää hoitaa ajoissa, jos et leivo itse, niin tilaus ajoissa leipureille.

Hanki kaveriporukka tekemään  suupalat talkoilla.

Valmista suupalojen täytteet jääkaappiin odottamaan suupalojen valmistusta.

Huolehdi että keittiössä on vapaat työpöydät näpertelijöille.

 (Tässä KonMaritus nousee kunniaan....)

Itse saan hetkeksi siistin työpöydän mutta valitettavasti aina huomaan että " se Joku " on taas levitellyt vaikkavallanmitä pöydille ! Yksin asuvana täytyy mennä peilin eteen ja todeta, että kuka se joku on? No sieltähän se katsoo...

Kakut ja pikkuleivät, juomat, kahvit ym kannattaa varata reilulla kädellä, vaikka nykyään onkin muuttuneet tavat,  vähemmän kuluu tarjouksissa  esim makeaa. Se suolainen suupala riittää ja lasillinen skumppaa.

Entä koti ? Siivota ei kannata muuten kuin pintapuolisesti ,  kun siivoaa jo senkin ennakkoon.
Jos n piha tai aitta tai jokin muu ulkotila koristeltu koivuin ja luonnon kukin, se riittää.

Kielot ovat parhaimmillaan !

Sireenit tuoksuvat !

Hallaöitäkin kestävä Orvokkikit pöydillä kauniisti.

Ja se vaatetus. Tietysti juhlakalu on kaiken keskipiste myös siltä osin. Jos.. ja kun sää sallii, niin mekonhelmat heiluu, korkkarit kopisee ja juhlamieli on katossa. 

Tässä lyhykäisyydessään juhlien kulku, menusta määräät sinä. Oikein mukavaa juhlapäivää !

Maireanna

Kutistuvat vaatteet?

Huomenta ! Eilen oli helluntaipäivä. Voisin oikeastaan sanoa että ein ihan vielä etsi sortseja.. ( eipä muuten, ei ne mahtuisikaan enää, kas kun ne komerossa kutistuvat jostakin kumman syystä? )...
Varsinkin kun olen syövinäni kuin lintu..  eli, mussutan ehkä liian usein?
Olen taas KonMarin koukussa, siitä johtuu tämä tuskailu siisteydestä ja vaatteista. Komerossa on liian monta vaatetta joka ei minulle enää käy malliltaan, saati sitten kuosistaan. Yksi on varma, mustasta on päästävä eroon. sitä olen raahannut mukanani 50 vuotta. Nyt huomaan että se vanhentaa, se ei minulle enää sovi!

 Tämä on ehdottomasti minulle 

iloa tuottava vaate.

Väri ja kuosi " mätsää ".

 Jakku on kirpparilta joskus metsästetty,

pusero tänä keväänä ostettu.

Sattumalta väri on kuin tarkoituksella 

satutettu, mutta hauska sattuma. 

 Äitienpäivän viettoa

aurinkoisella parvekkeella.

 Tänään oli leipomispäivä. Tässä vielä lupaavan näköistä leipää, mutta kun uunista otin, niin siitä olikin tullut " likilaskuista " leipää. Hyh. No, syötävää sekin on.

 Tässä malli lautasesta jota pitäisi harrastaa...

Tätä leipää minä kyllä

tarkoitin tehdä.

Jospa minä hiukan huilattuani alkaisin taas KonMarittamaan vaatekomeroa. 

Palaan pian !

Maireanna

Kesä, kesä, kesä!

Pyörrän pahat sanani, paistaa aurinko? On sitä odotettukin miljoona päivää, kuukautta, vuotta! No ei nyt sentään, mutta kun on tottunut siihen että Toukokuussa jo alkaa hikoilu, läkähdys ja suihkussa käynnit monta kertaa päivässä.  Tähän asti olen kulkenut villasukat jalassa.. Nyt ei tartte!
Jee... Kun aurinko kiertyy nurkan taakse, on ihan pakko lähteä ulos nauttimaan kesästä. Se kun on meillä niin lyhyt muutenkin..

Tässä kuvatykitystä aiemmilta vuosilta... nauttikaa!

Luulenpa että ensikerralla 

onkin ruokareseptin aika!

¤

Siihen asti

Moimoi!

Maireanna