torstai 22. huhtikuuta 2021

Paluu kevääseen !

 Aika, se on kuin kulunut talvi. Ensin syksy, yhtä koronaa, rokotuksesn odotusta, pimeää...

Kun sai rokotuksen, sai huokaista helpotuksesta. Saisi alkaa jo ulkoilemaan, mutta on tullut aremmaksi, huomaan. Mutta kyllä se paranee kunhan sää lopettaisi oikkuilun.




Parveke on vielä ihan retuperällä,
 ankean 
näköinen ....ja  on maisemakin !


 

Lämmintä säätä odottelee kaikki.

Vain kaksi viikkoa, niin olisi Vappu ? Toivon mukaan alan päivittää tätä ahkerammin... tämä konekkin on muuttunut ihan vieraaksi Saisinkohan tänne sitten iloisempia kuvaakin

Sitä odotellessa...


Maireanna.








tiistai 3. marraskuuta 2020

Mikä syksy ! Lauhaa, nollan kieppeillä, eilen myrskysi oikein kunnolla !

 Aika on kulunut opetellessa tuntemaan tätä sairautta jonka olen  saanut riesakseni.  Jospa tähän tottuu, ajan,  myötä.


Syksy oli kaunis,

 keltaiset lehdet peitti nurmikon, , sitä sai ihailla monta viikkoa..!

Poimin tähän muutamia kuvia tästä syksystä...
















Palataan taas ...

Maireanna




























sunnuntai 13. syyskuuta 2020

Kesän kolmannet partsikahvit

 Päivä on tänään  ollut  pilvinen ja sadetta ripsauttaa, ollaanhan jo oikeasti  syyskuussakin. Aikaisemmin, kun olin terve, olin vaihtanut jo talviverhot, hakenut metsästä katajanoksaa ja pihlajanmarjaoksaa parvekkeelle, siivonnut sen talvikuntoon. Vaihtanut olkkarissa edes tyynynpäälliset talvisiin päällisiin.

Nyt en jaksa. 


Katson pilvien kulkua ja toivon,
että sairaus vähän laantuisi,
lääke vaikuttaisi pian.
Voisin tehdä jotain kohta  taas.


Kun tekisi mieli istahtaa,
 hetkeksi edes partsille, 
juoda ne  kesän kolmannet kahvit.


Katselisin
syysmyrskyn
 pudottamia lehtiä.







Päivän mittaan, sairaus hiukan hellittää,  voin lukea toisten blogeja, lukea hyviä ajatuksia, 
voin jopa tehdä joitakin pieniä töitä. Täyttää astianpesukoneen tai pyykkikoneen laittaa töihin,

Välillä on levättävä.

Sitä se on,  kun sairastaa Parkinsonia.....

Mutta, minä palaan tänne, kun on hyvä päivä. Siihen asti, Moikka moi !

Maireanna

lauantai 25. heinäkuuta 2020

Kesäisiä ajatelmia....

Hei pitkästä aikaa.! Pahoittelen pitkää  hiljaisuutta, mutta en vaan saa aaikaiseksi kirjoittaa tänne mitään. Se tämä sairaus.... Nyt viime päivinä on ongelma tullut lisää.. läppäri  alkaa oikkuilla. Kirjaimia jää välistä joten oikolukuakin pitää tarkistaa...

Arki menee menojaan, kipupäivinnä ei ihmeemmin  liikuta, joudun odottelemaan että llääkkeet alkaa vaikuttaa, kunnes pääsee vähän liikkumaan.

Kesä on jo loppumaisillaan, sen huomaa tuoksuista, äänistä, ... kaiikesta.

 Kaurapellon laidassa...

 Kesäpäivän rauhassa...

 Kesän tuoksut poimin...

 Tuholaiset kerään...

Näillä sanoilla, tervehdin lukijoitani, ja toivotan 
                                                                 Hyvää, lämmintä kesää !

T :  Maireanna

perjantai 19. kesäkuuta 2020

Juhannus ja mansikat.

Juhannus ?   Kun ei tunnu yhtään Juhannukselle. Eilinen ukonilma vauhditti kyllä puiden lehtikasvua, koivut näyttävät  kyllä lehdillän nyt  jo sellaisilta, sopivan suurilta jos meinaisi tehdä sunaan vastan. Kun kaupungin metsästä  ei saa edes oksia taittaa, niin etsiskelin lähikaupasta, olisiko pakkas altaassa? Vaan ei ollut!

Niinpä saunaan ei saatu vastaa....

Sää on ollut lämmin, uimavesi kuulemma hipoo 20 astetta. Ja väkeä kuulema paljon uimassa ja aurinkoa ottamassa.

Koronaa ei taideta enää muistaakkaan ?

Minä muistan ja pelkään. Riskiryhmäläinen, en riskeeraa....

On siis juhannus. Ei tunnu Juhannukselta.  Mitä tehdä?  Pttuaäätin selata hieman kuvakansiotani ja poimia sieltä se Juhannus. Onneksi olen napsinut menneinä vuosina kuvia, niistä saan loihdittua milloin mitäkin hetkeä.

Nyt poimin nämä.


 Orvokkini tummasilmät, kestävät marraskuulle asti.

 Ensimmäiset mansikat.  Ne makeimmat !

 Perhosten tanssi.


 7 Kukkaa tyynyn alle.

 Marketta. 

 Uutta kasvua tulossa.

 Valmis pino.

 Kesälukemiset.


Viimeistään nämä,
saa suun messingille.

Yritän tulla tänne taas piakkoin, mutta olen nyt hidas kirjoittamaan joten saa nähdä koska.

Maireanna

P.S. 
Hyvää Juhannusta!


lauantai 16. toukokuuta 2020

Hei taas, pitkästä aikaa !

Tämän ajan puhutuin puheenaihe ? Tietysti korona. Sitä on pelätty, kirottu, eikkä se ole näkyvissä,
joten pelko on vielä suurempi. Niin minäkin olen ollut sisällä, tunnen itseni vangiksi, enkä saa olla kuten ennen koronaa... On pitänyt esim opettella  muutamia faktoja, pese käsiä usein, jos menet ulos niin  muistaa se 2m turvaväli.  Miten sitä puhelias ihminen sen oppii ?

Korona on kuitenkin aika vaarallinen jos ei ole varovainen. Ihmisiä on paljon menehtynyt, se pelottaa. Siksi olen totellut hallituksen suojautumismääräyksiä miltei kirjaimellisesti.

Tämä aika on muutenkin ollut minulle  aika vaikea kuukausi. Minulla todettiin Parkkinson tauti.
Niinpä päivät ovat kuluneet siihen tutusmiseen että miten se käyttäytyy. Lääke pitää muistaa ottaa aika täsmälliseen aikaan. Siihen ottoaikaan suo helpotusta puhelimeen asennettu sovellus joka ilmoittaa että muista lääke. Opetellaan nyt sitten tätä vaihetta kun kerran vanhaksi elää...

Kevät on myöhässä !
On viileää, yöllä jopa  pakkasen puolella. Kesästä ei osaa sanoa, tuleeko se ollenkaan.. vai myöhässä sekin. Pääasia olisi, ellä tulisi lämmintä !

 Kukkapenkki on vielä ilman kukkia...


 Partsin kesä on vielä kylmä !


 Hei kesä, tule jo !


 Torilla ovat 
 vielä nupulla koristeomenapuut.


Lämmintä aikaa toivotellen
Maireanna


lauantai 18. huhtikuuta 2020

Päivä, jolloin en halua puhua Koronasta...

Päivät, viikot ja tunnit, kuluneet tiedostaessa  tiedostaessa jostain näkymättömästä viruksesta joka tekee vääjämätöntä tuhoaan.... Se on saanut polvilleen koko ihmiskunnan tällä maapallolla.  Turvassa ei välttämättä kukaan. Paitsi: jos noudattaa määräyksiä, ei liikkumista, kosketusta,  eikä pärskimimistä toista kohti.  Osa ohjeista ovat itsestään selviä, fiksuja ohjeita, mutta osa sitoo iäkkäät ihmiset neljän seinän sisälle. Siinä vanhojen ryhmässä minäkin olen. Nuorempien ja vähän terveempien on kuljetettava ruokatarvikkeet, toisiin ihmisiin pidettävä 2 m suojaväli....

Ja niin edespäin....

Mutta minähän  en halua tänään puhua  koko möröstä ! Julistin siten Facebookissakin.

Nyt, kun liikenne on hiljaisempaa, lintujen äänet kuuluvat hyvin. Voi sitä kilpalaulantaa !  Varikset rakentaa pesää, peipponen livertää kevättä tulevaksi, vaikka punatulkku pulputtaakin vielä lunta  vuorostaan tulevaksi... Kaikkea saadaan, lunta räntää, vettä ja lopuksi aurinkoakin. Tuuli on kuitenkin jokapäiväinen, se kun kääntyisi Pohjoisesta  Eteläiseksi niin tarkenisi käydä pienellä lenkillä.. nyt se supistuu näinä aikoina  aika lyhyeksi lenkiksi.
 
Olisihan se kiva jos pääsisi käymään kaupoissa ihan vapaasti mutta ei nyt, ei nyt.
Partsi on osittain talviteloillaan... ikkunoitten pesukin kummittelee mielessä, mutta siitepölyn kukinta on vielä edessä... ei sitäkään vielä.

Kukkia tekisi mieli partsille, mutta olkoon sekin vaan haaveena.


Lokit ovat jo tulleet.



Luulin näitä karkeiksi, mutta ne ovatkin  huopamagneetteja jääkaapin oveen...


Aurinkoinen vati !


Väri-iloittelu muittenkin iloksi....


Muistatkos nämä,
kahvipakettikortit ?
Löysin uusiokortit
Taidemuseolta...
arvaa, kuka osti ?

💗

Maireanna.