Kiteitä

Saisi jo lumi tulla, niin saisi matot parvekkeella lumikylvyn!

Pakkasta ainakin luvassa ensi viikolle,

ja vielä aikamoisia asteita...

¤

Ainakin saadaan silloin  auringon paistetta,

ja se on ihanaa!

¤

Smootieta siemaillen, kevyemmästä olotilasta haaveillen tein tosi simppelin kevytsmoothien,

pohjana vesi, lisäsin puolikkaan banaania, kolme rkl mustikoita,  samoin gojimarjoja, 

1 rkl rahkaa, palan omenaa, pienenpieni palanen tuoretta inkivääriä, pienen tukun tuoretta minttua, vähän hunajaa.. Siinä ne taisi kaikki ollakkin?  Sitten vaan suraus plenderillä ja valmista nautittavaksi. Aion kiinnittää syömisiini enemmän huomiota ainakin tänä kevättalvena.. joo, ja lisätä liikuntaa... joo kyllä kyllä. Niissä merkeissä täällä :-)

 Maireanna

Mässäilyn aika on ohi..

 Herkkua siinä oli monenlaista.. Jouluhan on syömisen kulta-aikaa..

¤

Nyt kuitenkin sorrun taas siihen villitykseen, joihin lankea joka tammikuu..

Ei se ole tipaton tammikuu, sillä menee koko vuosi muutenkin melkein tipattomana.

Lankea niihin naisten lehtien rummutuksiin siitä että kiloja pitäis saada tippumaan.

Pitäis pitäis..mutta kun..

Olisiko se nyt taas sen aika, että syvennyn syömisieni saloihin, mitä ne sisältää.

Ostin kiltisti raejuustoa, sokeritonta mehukeittoa, kesäkurpitsaa, tomaatteja,

ja rasvatonta maitoa.

Niistä aloitan HUOMENNA.

¤

Lupaan ja vannon, ( kautta kiven ja kannon)

Perästä kuuluu..

sanoo

Maireanna

Pitsa vaihtui puuroon..

 Sain kurinpalautuksen vihdoinkin. Vielä viikko sitten laitoin ruokaa suurella sydämellä, eli kermalla, voilla, ruskistamisella, sillä kaikella ihanalla joka makunystyröitä helli. Tämäkin pizza! Syntisen hyvää.. pohja erikoisesti. Ja siinä oli vaan 2 dl vettä, ½ pussia hiivaa, ja 5 dl Myllyn Parasta Pizzajauhoja. Pohjan laitoin hyvin ohueksi ja kun se oli vähän kohonnut, lusikoin Barillan Classico tomaattikastiketta pojan päälle.
Sitten ihan yksinkertaisesti kinkkusuikaleita ja ananaspaloja ja lopuksi Mozzarellajuustoraastetta.
Sitten pizza meni uuniin, lämpötila 225 ja aikaa 15 minuuttia. Annoin reunojen hiukan kärähtää kuten näkyy..

Oli se namia, pakko myöntää..
Mutta ei aina voi juhlia. Olotila on hätyytellyt jo pidempään, mutta ajatus painonpudotuksesta ei napannut oikeesti. Nyt se  sitten nappasi. Viikko on kulunut "pisteitä" syöden ja ei enää posket pullota.( Nesteitä on nyt jo  poistunut 3 kg.)

Ja näin se alkoi..

 ..aamupuurolla tietysti. Heti ensimmäisenä aamuna voisilmä piirsi minulle sydämen. Tuossa oli vähän liikaa rasvaa, nyt laitan jo kiltisti 2 tl. Se on aika vähän? Olen nyt keksinyt laittaa pari ruokalusikallista Pilttiä, niin saa kurkusta alas, blums..
Ruokailuun menee nyt kauemmin aikaa kun laskee pisteet ja mittaa annoksen painon. Pääasia on kuitenkin se, että alan tuntea kevyempää oloa ja sauvakävelylle lähtee ihan toisella mielellä. Dieetin alussa lupasin itselleni että jos oikeesti kiloja tippuu, niin palkitsen kampaajalla käynnillä ja jos vielä enemmän tippuu, niin jalkahoidolla. Ne kaipaisi hemmottelua kovin..

¤

Sitten luonnossa tapahtuu..

vuodenajan

muutokset..

 Minua ainakin se  aina piristää!

Keltainen, luovuuden väri.

 Talomme vieressä koristeomenapuiden satoa, jota ei voi syödä.

Vielä on kesää  siis jäljellä..

¤

Kaunista torstaita.

Maireanna

Jääkaapin sisällön tarkistusta..

Katsoin aamulla jääkaappiin. No olihan siellä vaikka mitä. Kuten kokilla kuuluukin olla. Mutta olin jyryttäjän asenteella liikkeellä ja katselin haukan katsein että MITÄ LIHOTTAVAA siellä olisi ollut? Vihreää oli kiitettävä määrä, juureksissakin löytyi..

..munia, hapankaalia rasia, kevyt maitoa, juustoa vähän,  perunoita ( puikuloita) joulun  jäljltä, paprikoita.  Leipää vähän..Aika hyvin..MUTTA!  Voi kauhistus, voita! Kolme pakettia! Kolme? Siitä taisi löytyä se minun akilleen kantapääni? Vaikka olen vähentänyt leivän syöntiä,:- ( ( vaikka se on NIIN HYVÄÄ..  Sitten sille VOIleivälle laitan liian paksun kerroksen sitä ihanaa voita! Juustokin lihottaa. Kurkku ei houkuttele talvella yhtään ja tomaatista on kuori poistettava ensin.

Huomio, siellä, eikä missään muuallakaan kotona ole suklaata tai makeisia, vaan hedelmiä, omenoita ja mandariineja. Se on hyvä juttu. Bonuksia satelee siitä.

Mokomia ongelmia!

Kahvia olen aivan huomaamatta vähentänyt,  ja tilalle ovat  tulleet  hyvät maustetut teet.
Ja ennenkun join kahvia 3-5 kupillista? Olinkin sitten hyperrauhaton..rr.

Jospa yrittäisin  nyt saada tännekkin kevyempiä vinkkejä niistä LAIHDUTTAVISTA ruuista, ja  jospa tässä omakin paino alkaisi laskea edes vähän..( uudenvuoden toive salainen)  Mutta en silti lupaa...

Nyt on niiden paljonpuhuttujen päiväunien aika, moimoi..

Maireanna

PUNAJUURISTA PUHETTA..

 Nollakeli tekee sellaisen olon,

että tarvitsee lämmintä väriä

pataan porisemaan.

 Poimin kaupassa koriin

punaista tavaraa.

Porkkanoita, punajuuria,

bataattia ja vihreäksi varsiselleriä.

Kuitenkin punajuuri on sellainen herkku, 

ja kaloritonkin vielä,

että niinhän kävi että:

Keitin vain punajuuret,

jäähdytin,

 ja 

tässä ne turisee..

kohta ollaan lautasella!

¤

Tykkään laittaa leivänpäälle kasvista 

 makkarasiivun asemasta.

Onkohan minulla joku puutos :-)

Taas kuittautui ateria tällä!

MITÄHÄN JOS SÖIS RAAKANA ?

Posti oli tipauttanat postiluukusta taas viikon tähtihetken, Anna- lehden. Olen ystävystynyt sen kanssa näköjään oikein kovasti, sillä siinä on nykyisin huisin hyviä juttuja. Ainakin minä tykkään- vaikka en olekkaan Facebookissa :-)  Lehdessä on sopivasti välissä star- uutisia,  kauneuteen ja muotiin saa myös tietoiskun.

Tulin äsken saunasta ja niinpä saunaraikkaana syvennyin tutkimaan mitä uutta tälläviikolla?

Haa! Hyvä olo teemassa oli kokeiltu raakaravinnon vaikutusta sekasyöjään. Mitä vatta siitä sanoi?

Ja, kyllä kokeilu antoi aika positiivisen tuloksen. Salaatteja, salaatteja. Aamupalana pitrtelöä banaanista, omenasta, päärynästä, mustikoista ja vaikkapa avocadosta. Väipalaksi pähkinöitä..iik! Minä olen niille allerginen! Siis ne ei minun ruokiini tule.

Salaateiksi yritän etsiä kukkarolle sopivaa, harmi kun ne ovat niin kalliita. Se aiemmin tekemäni päätös luomun suosimisesta on pitänyt ja lähellä kasvatettu on ainakin taattua tavaraa. Ulkomaisia sattuu aika harvoin koriini. Kasvikset huuhtelen silti hyvin ennen pilkkomista jotta multa ym epäilyttävät lehdet ja ötökät valuu erilleen. Eihän sitä koskaan tiedä? Tänään uutisissa kerrottiin ulkolaisesta tuorekurkusta jossa oli todettu jotain häikkää aiheuttavaa.. Muuten, jostain syystä minä inhoan tuorekurkkua ja se tahtoo jäädä jääkaapin kätköihin? Mistähän sekin johtuu.



 Tämä mötikkä, nenäburillo, on oikealta nimeltään munakoiso. Se nyt kaapissani kököttää ja odottaa mitä siitä teen? No en minä vaan tiedä! Pitääkö sitä hiottaa kuin kesäkurpitsaa, voiko sitä syödä yleensäkkin- raakana? onko se sisältäkin musta kuin murjaani tiernapojissa vai..? Ei kai se auta kuin näyttää sille veistä. Jospa tulevissa postauksissa selviää tämäkin arvoitus.

Basilica kasvaa parvekkeella! Onnistuin sen juurruttamaan. Nyt onkin kiva napsia lehtiä salaattiin tomaatin kaveriksi. Niillä on sopuisa liitto, ne soppii yhteen kuin paita ja peppu.
Janojuomassa killuu sitruunanviipaleita aika kiitettävästi ja siit vatta tykkää!

Hyvänen aika, meinas ihan unohtua. Ei postausta ilman ohjetta :-) Tämän poimin Anna-lehdestä:

MUSTAHERUKKA- PIIRAKKA

Laita monitoimikoneeseen 1½ dl manteleita,1½ dl rusinoita, ripaus suolaa.
Pyöräytä nopeasti tasaiseksi taikinaksi.
Soseuta täytettä varten banaani ja 1½ dl mustaherukoita, lisää 1 dl cashewpähkinöitäja 1 dl kookosrasvaa.
Jatka sekoittamistakunnes massa on sileää.
Vuoraa piirakkavuoka ( läpimitta on 19 cm) taikinalla ja levitä päälle täyte.
Koristele mustaherukoilla ja laita jääkaappiin jähmettymään.

Valmis. Ei uunia, ei kypsennystä. Luulisi sopivan vaikka kelle?

KEITTOJA ja KALORIKAPINAA...

Komento takaisin soppakuurille, jos aikoo uimapukukierrokselle. Huhuh!

 Ei voi laulaa enää että " puskan takaa  saapuu pikkupikkubikinissä, tuo neito kaunehin"

Uusimmassa Annassa pureudutaan ajankohtaiseen teemaan jonka luulisi kolahtavan asianosaisiin? Kanattaa keittoja kokeilla,tottahan on, että keitoilla kevenee.  Kasvikset vaan tahtoo olla näillä leveysasteilla aika kalliita, varsinkin jos ei omista kasvimaata.

 Pitäisköhän tehdä urbaanipuutarhavaltaus tuohon nurmikolle?

Mitenhän siihen täällä  taloyhtiö ja kaupunki suhtautuisi? Kuuntelin juttua radiosta männä viikolla. Helsingissä kuulemma tätäkin uskalletaan tehdä!

Sinne ne vaan, nurmikoille kaivoivat  kasvimaata ja kylvivät kuka mitäkin. Mielenkiintoista.

Niistä keitoista. Tässä ainakin yksi ohje jos uutta kaipaatte:

PARSAA ja PAPRIKAA

3 dl paprikaa suikaleina

8 vihreää parsaa

tai 100 gr herneenpalkoja

1 porkkana

1-2  tomaattia

7 dl lisäaineetonta kasvislientä

sitruunamehua

mustapippuria

tuoretta basilicaa

Kuori ja paloittele parsat, suokaloi paprika ja porkkana. Hienonna tomaatit. Kuumenna kasvisliemi, lisää kasvikset j hauduta keittoa 8 minuuttia. Mausta sitruunamehulla, pippurilla ja tuoreella basilikcalla.

Tässä minä,   

aika makee vai mitä?

Oiskohan joku kilo liikaa..

Melko pottumainen olo..

Tässä  yks kaunis päivä nautiskelin teestä  auringossa

 ja ..ihan totta, pikkuleipä löytyi lautaselta.

PERUNAPANNUKAKKUA..ja KEVYTMUNAVOITA

Kevätilmojen innoittamana viihtyy ulkona nyt paljon,
niinpä ruuanlaittokin pitää "ratinalisoida" nopeasti valmistuvaksi
ja mielellään pitäisi vielä riittää moneksi päiväksi.
¤
Minulla on uusi projekti!
Olen ottanut suurennuslasin alle, että paljonko kulutan viikossa- kuukaudessa rahaa ruokaan.
Ostanko viisaasti, voimaruokaa suosien,
keskitynkö läheltä tuleviin aineksiin.
Kuitit piikkiin joka ostosreissun jälkeen ja inventaario sunnuntaisin!

Aion kasvattaa piilotilin mahaa, nääs..
Tavoitteena on, että pääsisin reissuun aurinkoon talvipakkasilla
tai sitten ensi keväänä?

Niin mitä "säästöruokaa tein?
Otsikon mukaan tein uunipellillisen perunapannukakkua.
Kevyttä, vähän tarpeita ja iso pellillinen.
Siitä riittää koko viikoksi sillä kyttään myös ruokien annoskokojakin tässä vielä päälle.
Painonkin pitää alkaa valua alaspäin. Sekin on tavoite.

No mitäpä pannariin tarvitset?
Ainahan munia ja rasvatonta maitoa taloudesta löytyy..vai mitä?
Tässä tarkempi ohje:

PERUNAPANNUKAKKU

500 gr peruna-sipulisekoitusta
1 l rasvatonta maitoa
3 munaa
4 dl vehnäjauhoja
2 rkl ( 60%) rasvaa tai margariinia
½ rkl sokeria
2 tl suolaa

Levitä peruna-sipulisekoitus voidellun leivinpaperin päälle uunipellille.

Sekoita muut aineet keskenään ja kaada peruna-sipulisekoituksen päälle.

Paista 250 asteessa 35 minuuttia.

KEVYTMUNAVOI
2 keitettyä kananmunaa
50 g kevytmargariinia
1 prk raejuustoa
1/4 tl yrttisuolaa
2 rkl hienonnettua ruohosipulia, persiljaa tai purjosilppua.

Kuori ja hienonna munat ja sekoita muiden ainesten kanssa.

KASVISPATA

Uutta kaalia saa jo kaupoista. Maku ei ole varhaiskaalissa niin voimakas kuin syksyllä, joten sitä voi syödä sellainenkin, joka ei  syyskaalista välitä. Minä olen yksi heistä. Varhaiskaalia kyllä rouskuttelen ruokaa tehdessä.  Kun tätä pataa tein, piti jättää raakaa kaalia erikseen- välipalaa varten. Tässä ei pitäisi olla lihottavia aineksia, luulisin..

KASVISPATA

- 1 pieni varhaiskaalin kerä

- ½ varsiselleriä

-1 suippopaprika

-2 porkkanaa

-1 sipuli

-tilliä

2 valkosipulin kynttä

pieni pala inkivääriä

-1 kasvisliemikuutio

1 dl ohrahelmiä

1

Kypsennä kattilassa ohrahelmet ( keittoohje paketin kyljessä) Pilko kaali, varsiselleri, paprika, porkkana ja sipuli.

2

Ruskista kevyesti paistinpannulla rypsiöljyssä ensin kaali, sitten varsiselleri ja paprika. Kumoa kaikki vuorollaan ruskistuksen jälkeen kattilaan. Lisää vähän vettä jossa kasvisliemikuutio liotettuna. Perään porkkanapalat, inkivääri, ohrahelmet ja loput aineet. Saa muhia noin puolituntia. Sittenpä tuoksut ilmaisee, että vois jo vaikka kattaa pöydän!

KEVENNYSTÄ, teoriassa.

Mummoikäisten ruokailutottumukset

ovat vuosikymmenien saatossa opittuja. Voita, silavaa, kermaa, perunaa, lihaa. Kaikki sieltä rasvaisemmasta päästä. Ei mitään muuta tunnettukaan. Niin tiukassa opit on, että ei edes nykymallit tahdo tarttua päähän ei sitten millään.

Suu sanoo että pahhoo on, jos rasvaprosentti on alle 10. Hyi! Kuka nyt kengänpohjia syö?

Kauppojen hyllyillä notkuu herkkuja joissa rasva oikein tirisee ja kun ne kotiin kantaa, makuhermot kiemurtelee mielihyvästä että lisää, lisää.

Onko parempi hyvä mieli ja ahdaspaita, vai kireä mummo ja väljäpaita?

No ei oikein kumpikaan. Löytyisikö välimuoto?

Hykertelevä mummo ja sillä väljyyttä liehuva leninki ois tavoiteltavan arvoinen juttu.

Tuli pieni vuodatus, kerrassaan.

Mitähän jos pistän tamineita ylle, ja lähden pienelle lenkille

vaikka ulkona paukkuu taas- pakkanen.