Mitä tekisin tähteeksi jääneelle perunamuusille?

Sitä miettii varmaan moni jos on tehnyt liian suuren annoksen. Mutta eihän se ole ongelma ollenkaan. Tähderuuat käyttää säästäväinen Äiti viisaasti, lisäilee yhtä ja toista... ja simsalabim, uusi ruoka on syntynyt!

Minä olen tehnyt usein seuraavana päivänä perunamuusista velliä. Lisännyt maitoa, ripotellut vähän vehnä- tai ohrajauhoja, maustanut valkopippurijauheella, suolalla ja pienellä voinokareella. Tai sitten tykkään lisätä muusiin pinaattia, tilliä. Silloinkin muusi saa uuden säväyksen. Viimeksi keksin lisätä paahdettua sipulia, raastoin mukaan porkkanaa, lisäsin vielä  munan ja pyörittelin sitten palloiksi. Kuorrutin pallot korppujauhoissa ja paistoin kullanruskeiksi. Painoin lastalla kevyesti vähän litteämmäksi, joten niistä tuli helpommin paistettavia kummaltakin puolen.

Niistä tuli mielestäni todella hyviä.

Täältä olen poiminut muutaman

Guidon mieliruuan itselleni talteen.

Aion pitää joskus illan

Brunetin tapaan.

Joopa. Tässä minun pottuvelli...

No onhan herkku tuokin.. nälkäiselle.

Olen lukemassa tätä kirjaa parhaillaan.

Yllätys yllätys,

ruokaohjeita tässäkin vilahtelee..

kevyen hömpän

ryydittämänä.

Pälvipaikkoja näkyy jo,

oikestaan lumi haihtuu ihan silmissä.

Kevät tulee,

peipposet sen jo kertovat.

Tällaista tarinaa tälläkertaa,

tulen pian takaisin,

hei siihen asti t:

Maireanna

Ollin muusileipä

Tarkka kokki ei heitä mitään hukkaan.
 No sehän on tietysti kunnia asia, hävikin on oltava mahdollisimman vähäistä.  Kaikki ruoka kun  voidaan hyvin jatkokäyttää kunhan vaan kikat tietää..ja keksiäkkin  aina voi uutta ja omaa..

 Etelä-Suomessa käydessäni olen saanut maistaa toisenlaista perunarieskaa kuin mitä itse teen.
Tämä kokki tekee ruokaa  aina runsaalla kädellä ja jos syöjiä on vähemmän niin tähteitäkin jää..luulenpa että ihan tarkoituksella.
Syötiin kerran muusia, ja sitä jäi tähteeksi  reippaasti.  Ajattelin että huomenna saan perunavelliä?  Mutta annas olla, illemmalla,  alkoi kuulua keittiöstä ääniä. Ne paljasti että jotain on tulossa?

Me muut katseltiin jotain ohjelmaa teeveestä, jo unohtaen  ihan mitä viereisessä huoneessa tapahtuu..

..ja  iltauutisiin mennessä tuli sitten kokki  keittiöstä tarjottimen kanssa kaikkien ihanien tuoksujen saattelemana.  Iltapala oli katettu! Teetä ja sympatiaa..muusileivän kera.

 Selvisi tähdemuusin syy., se  oli muuttunut  muusista leiväksi!
 Hyvältähän se maistui, eikä tarvinnut mitään lisukkeita,  ja oli teen kanssa oivasuolainen iltapala.

 Aionpa  itsekkin tehdä tätä kunhan joskus jää muusista tähteeksi.
Pidemmittä puheitta, ohje tulee nyt tänne talteen ja tätä saa kopsailla  kaikki, olkaa hyvä!

Ollin muusileipä

n. 5 dl tähteeksi jäänyttä perunamuusia
n. 2-3 dl valmiiksi paahdettuja sipulilastuja
2 munaa
2-3 dl täysmaitoa
1 tl suolaa
2 tl valkosipulijauhetta
2 tl leivinjauhetta
½ dl rypsiöljyä
6 dl vehnäjauhoja

1
Sekoita ainekset tasaiseksi.

2
Kaada ½ dl rypsiöljyä uunipellille ja nostele kauhalla taikinaa 6 kpl pyörylöihin, riittävän välimatkan päähän toisistaan.

3
 Taikinaa saa olla noin 1 sentin paksuudelta per/ pyörylä.
Jätä riittävästi  väliä  jokaisen  pyörylän väliin.
Ideana  on, että  paistuessaan  reunoista  tulee rapeat.

4
Paista 200 asteen lämmössä kauniin ruskeiksi.

Perunamuusista mainio perunavelli..

Hävikistä hyvä herkku, pottumuusista velli...

Eilen syötiin perunamuusia ja  tänäaamuna   sitten aloin miettiä,  mitä lopusta tekisi lounaaksi? Vaihtoehtojahan on vaikka kuinka. Voi piilottaa lihapulliin, tehdä pihvejä, sekaan vain lisään milloin mitäkin. Tai tehdä perunarieskaa. Nam.

Nyt kuitenkin tuntui että on vellin vuoro.  Kaadoin kattilaan vähän vettä, lisäsin maitoa, noin ½ litraa. Sitten sekaan muusi, jota oli noin litra. Kuumensin varovasti ettei pala pohjaan. Vispasin sekaan ½ dl ohrajauhoja ja annoin kypsyä hiljalleen.  Muusissa oli tuhdisti valkosipulia, joten sen maku tuntui myös keitossa.  Sitten!  Jääkaapissa oli vajaa purkki Kipparijuustolla maustettua ruokakermaa. Sitä laitoin vain noin ½ dl. Maistelin..ja lisäsin vähän suolaa. Siinä se.

Oli niin hyvää että meinasi kuvauskin jäädä ottamatta. Se juusto lirausko sen niin herkuksi teki?

Alkava kevät alkaa näkyä jo kukkien oksien juurtumisena. 

 Pian pääsen laittamaan niitä ruukkuihin.

Silti ulkona näyttää, hrr..niin kylmälle että!

 Pakkanen pakkanen, painu pois!

Mukavaa viikon alkua!

toivottaa

Maireanna

Muusi ja alaston kastike..

Tämä  on  meidän  herkkua. 

Se  laiskuutani  keksimäni  muusi  ja  alaston  kastike. 

Se,  jota  sitten  muistinkin   että  kotona   ennen  tehtiin. 

Muistin  virkistämiseksi  ohje: 

1

Keitä  perunat  kypsiksi,  kaada  vesi  pois,  ja  survo  perunoita  vain  vähän, 

sillä  pitää  olla sattumia...rouheaa, kuten  sanotaan.

2

Sitten  se  " kastike"

Paloittele pekoniviipaleet saksilla 

neljään palaan per viipale, ruskista.

Voit lisätä omenanpaloja

tai

mitä mieli tekee,  paprikakin käy.

(Tähän olin lisännyt pakkasesta lihapullia )

3

Ja sitten se laiskuus osio:

Kun  pitää  karttaa  kastikkeita,  niin  kaadoin  paistokset 

vaan  muusin  päälle  ja  sekoitin  hyvin  vähän.

¤

¤

Tästä on tullut meidän suosikki

ja teen tätä silloin kun nuoriso tulee syömään.

No saavat he muutakin, tietty :-)

Toivomuslista on rankannut tämän nro 1 sijalle,

siksi tätä mahdollisimman usein.

Omalle lautaselle kokoan kiltisti nyt  "rehuja" enemmän ja kasviksia lisäten. On pakko pitänyt katsoa peiliin ja sieltä katsoi takaisin aika " läski" naamari. En tunnistanut, kuka liekkään ollut?

On se vaan synti kun vanhemmiten alkaa muuttua tätimäiseksi. Ei ole enää se 20 joksi sisäisesti itsensä tuntee..huokaus. Tekisi mieli sitä ja tätä, mutta on vaan ohitettava. Mutta jos ottaa ihan

pikkasen vaan, ei kai se kaada? Hittaasti hyvvee tulloo..

Muusi uusiks.....

 Aamut venyvät pimeänä vuodenaikana 

pitkiksi lehtien lukuhetkiksi...

..ja mukit vaihtuvat  mielialan mukaan.

Vaihtelu virkistää!

¤

Jos ulkona on ollut harmaata ja ankeaa, niin minunkin fiilikset ovat olleet viimeaikoina mollin puolella. Laiskottaa ihan sikana ja ruuanlaittokin tökkii..? Pitäisikö olla huolestunut?

Tänne bloggaamaankaan en saa intoa, kuvan etsiminen on suolaista, jutunjuuri ei nouse? Aijai..

Joskus sattuu kuitenkin tällaisessa ankeudessa heureka ja niin kävi viime sunnuntaina.

En tahtonut keksiä millään että mitä ruokaa tekisin -ja kaapeissakaan  ei ollut juuri mitään.

Perunoita sentään oli, keitin ja tein muusiksi.

Sitten tuli tenkkapoo..?

Löysin kuitenkin pakkasesta savukinkkusuikaleita ja oli siellä paketti amerikanpekoniakin. Jääkaapin piilosta löytyy aina paprikaa, porkkanoita ja purjoa. Nappasin paprikaa palan työpöydälle.

Pilkoin amerikanpekonin, rutistin pari valkosipulin kynttä. Laitoin paistinpannuun reilusti voita. Ruskistin pekonin, lisäsin kinkkusuikaleet mukaan ja annoin lisää ruskistua. Sitten paprika mukaan pehmenemään.

Maustoin chilillä, suolalla ja murretulla valkosipulilla.

Entäs nyt?  En halunnut tehdä kastikkeeksi.

 Sitten, ajattelematta, kaadoin yksinkertaisesti kaikki muusin sekaan ja sekoitin varovasti. Lopuksi laitoin paljon kuivattua tilliä. Oisko valmista?

Kun sitten sitä syötiin, niin muistin, että tällaista tehtiin ennen kotona!   Minä en ole tehnyt tätä koskaan ennen, mutta nyt sitä piti jo tässä viikolla tehdä uusi annos? Yksinkertaista ruokaa, mutta törkeen hyvää. Savuinen paistinrasva antaa muusiin hienon vivahteen ja lihasattumat antaa makua.

¤

Tällainen juttu tälläkertaa,

mutta suosittelenpa kokeilemaan.

Varsinkin jos laiskansuoni alkaa

vaivata 

:>3

Tukkimiehen soppaa ja tuoretta sämpylää..

 Kesäaika alkoi virallisesti. kelloja rukattiin..taas! Viisareita heivasin tunnilla eteenpäin. Luulenpa että ajanoloon kellot ei tästä päättämättömyydestä kovin pidä ja sanovat sopimuksensa irti. Oma sisäinen kelloni ainakin heti reagoi että on puututtu sen rytmiin ominluvin?
Aurinko paistaa ulkona, mutta en oikein innostu siitä. Liukastakin näyttää olevan? Joten, vietän ihan rauhassa  tasauspäivän!
Päätin eilen että teen tänään Tukkimiehen soppaa. Mitäkö se on? No ihan tavallista makkarasoppaa, mutta rouheammalla kädellä tehtynä. Siihen ei paljoa ohjettakaan tarvitsisi, mutta tässä se kuitenkin tulee:

10 perunaa

2 porkkanaa

pala selleriä

pala purjoa

pala lanttua

1 l vettä

1 kanaliemikuutio

2 kasvisliemikuutioita

kuivattua tilliä

oksa persiljaa

paketti lenkkimakkaraa

½ tl ciliä

1
Kuorin ja paloittelin isoiksi paloiksi perunat ja kasvikset. Sitten ne vaan kattilaan, veteen kypsymään. Ruskistin makkarapalat ja lisäsin ruskistamisen loppuvaiheessa chilin. Kaadoin kattilaan kasvisten kanssa kiehumaan hiljalleen, annoin makujen tekeytyä vähän aikaa. Sitten tarkistin maun ja valmista!
¤

Sain sentään itsestäni senverran irti, että eilenillalla laitoin jääkaappiin sämpylätaikinan kohoamaan. Tai ei se oikeastaan sämpylätaikinaa ole, vaan paremminkin patonki- tai pizzataikinaa.  Tarvikkeet meni suurinpiirtein näin.

3½ dl vettä

1 tl suolaa

1 tl kuivahiivaa 

500 gr vehnäjauhoja

vähän juustoraastetta 

Sekoitin ainekset kulhossa, ( en vaivannut yhtään) ja laitoin jääkaappiin kelmun alle kohoamaan yön yli.
Aamulla nostin huoneenlämpöön ja tunninpäästä nostelin kämmenen kokoisia paloja taikinaa, ja suurpiirteisesti muotoillen ladoin  pellille. Sirottelin myös  hiukan juustoraastetta niiden  päälle
Silläaikaa kun kahvi valui, paistoin uunissa 225 asteessa ehkä 15 minuuttia.
Hyviä tuli. Ensikerralla aion tehdä laiskasti patonkitangoiksi?

PERUNAPANNUKAKKUA..ja KEVYTMUNAVOITA

Kevätilmojen innoittamana viihtyy ulkona nyt paljon,
niinpä ruuanlaittokin pitää "ratinalisoida" nopeasti valmistuvaksi
ja mielellään pitäisi vielä riittää moneksi päiväksi.
¤
Minulla on uusi projekti!
Olen ottanut suurennuslasin alle, että paljonko kulutan viikossa- kuukaudessa rahaa ruokaan.
Ostanko viisaasti, voimaruokaa suosien,
keskitynkö läheltä tuleviin aineksiin.
Kuitit piikkiin joka ostosreissun jälkeen ja inventaario sunnuntaisin!

Aion kasvattaa piilotilin mahaa, nääs..
Tavoitteena on, että pääsisin reissuun aurinkoon talvipakkasilla
tai sitten ensi keväänä?

Niin mitä "säästöruokaa tein?
Otsikon mukaan tein uunipellillisen perunapannukakkua.
Kevyttä, vähän tarpeita ja iso pellillinen.
Siitä riittää koko viikoksi sillä kyttään myös ruokien annoskokojakin tässä vielä päälle.
Painonkin pitää alkaa valua alaspäin. Sekin on tavoite.

No mitäpä pannariin tarvitset?
Ainahan munia ja rasvatonta maitoa taloudesta löytyy..vai mitä?
Tässä tarkempi ohje:

PERUNAPANNUKAKKU

500 gr peruna-sipulisekoitusta
1 l rasvatonta maitoa
3 munaa
4 dl vehnäjauhoja
2 rkl ( 60%) rasvaa tai margariinia
½ rkl sokeria
2 tl suolaa

Levitä peruna-sipulisekoitus voidellun leivinpaperin päälle uunipellille.

Sekoita muut aineet keskenään ja kaada peruna-sipulisekoituksen päälle.

Paista 250 asteessa 35 minuuttia.

KEVYTMUNAVOI
2 keitettyä kananmunaa
50 g kevytmargariinia
1 prk raejuustoa
1/4 tl yrttisuolaa
2 rkl hienonnettua ruohosipulia, persiljaa tai purjosilppua.

Kuori ja hienonna munat ja sekoita muiden ainesten kanssa.

PERUNARIESKAT

 

Vihdoinkin tuli laskiaiskeli! Suunnistin ulos sauvojen kanssa ja enpä yksin tarvinnut taivaltaa..nuoret perheet lapsineen ja koirineen mylläsi mäessä kuin ennenvanhaan meidän perhe.Silloin -70 luvulla..
Leivoin silloin aina perjantaisin perunarieskoja, laitoin ne uuniin ja sitten me mentiin mäkeen! Silläaikaa rieskat paistui ja olipa kotiin tultua mahtavat tuoksut! Sen muiston innoittamana leivoin siis pitkästä aikaa näitä. Päivitin vaan siten, että lisäsin reippaasti valkosipulia. Tässä teille ohje:

noin 2½ dl perunasosetta
½ tl suolaa
1 muna
1 dl sämpyläjauhoja
noin 1½ dl ohrajauhoja
3 valkosipulinkynttä
3 rkl juoksevaa margariinia

1
Pane uuni ensin kuumenemaan 250 asteeseen.
Sitten, sekoita jäähtyneeseen perunasoseeseen hyvin sekoittaen jauhot, muna ja suola.Lisää vielä nykypäivityksenä valkosipulinkynsiä pusertimen läpi ja vielä lopuksi margariini. Sekoita tasaiseksi.
2
Nosta jauhotetulla kädellä taikina kahtena pallona pellille ja taputtele litteäksi, noin sentin paksuiseksi. Pistele haarukalla ja paista 18-20 minuuttia.

Voitele lopulla margariinilla ja laita voipaperiin pakettiin jossa se pehmenee.
Sen jälkeen rieska on syöjien armoilla!

PERUNATUUVINKI

Viime yönä taisi mennä taas pakkasennätys rikki. Nippanappa elohopea näkyi mittarin alaosasta aamulla. Hrr..
Eilinen päivä meni sisätiloissa siististi, sillä tuo pakkanen ei sovi minun hipiälle yhtään, on meinaan kiintiö tullut täyteen.
Tutkiskelin omaa kirjahyllyä ja siellä on onneksi vielä paljon kirjoja, jotka on lukematta. Eksyin keittiöosiolle ja valitsin vanhan Suomen pitäjäruuat kirjan käteeni. Mielenkiitoisia ruokia, vanhahtavia, yksinkertaisia. Tarvikkeet olivat silloin kortilla. Kaupassa vain harvoja tarpeita. Toisin on nyt. Liiasta on vaikea valita jos päämäärä ei ole selvillä..impulssiostoksiin lankeaa helposti.
Kauppalista on siinä asiassa hyvä apu ettei lankea poikkeavuuksiin, (mielitekoihin).. sillä loppusumma kassalla saattaa yllättää ikävästi.

Perinnekirjaa selaillessa tuli vastaan vanha tuttu, pottutuuvinki. Olisiko
tämä ehkä nykyajan kokin mielestä lähellä pyreetä? Tähän tulee vaan maitoa, se ero ainakin..

PERUNATUUVINKI

1 l maitoa
½ kg perunoita
nokare voita
suolaa

1
Kuori perunat ja keitä ne pehmeiksi.
2
Kaada keitinvesi pois ja soseuta perunat.
3
Sekoita kiehuva maito soseeseen ja kypsennä hyvin.
4
Mausta tuuvinki suolalla ja voilla. Voit lisätä sormenpäällä hyppysellisen sokeriakin jos haluat.
Tuuvinki on aluksi melko vellimäistä, mutta sakenee sopivaksi hiukan jäähtyessään.
Tämä herkku on yksinkertaisuudessaan vanhanajan kurmeeta jota syötiin voisilmän kera. Nyt lisäisin lautaselle lisäkkeeksi vaikkapa minitomaatteja, kurkkua, jäävuorisalaattia. Ehkä minilihapullaakin pari pyörykkää?

JAUHELIHAKEITTOA..

Sateinen lauantaiaamu. Vettä tulee kuin aisaa. Sireeni nuokkuu surkeana veden painosta.
 Sisällä on viileää, paleltaa.. Jääkaapissa melkein valot vaan.
  Onneksi on perunoita ja pakkasessa valmiiksi ruskistettua jauhelihaa.. Keitto porisemaan!

TARVITSET:

-perunoita syöjien nälän mukaan

- 2 porkkanaa

- palanen lanttua tai muuta juuresta

- 2 valkosipulin kynttä

- tilliä

-2 lihaliemikuutiota

- ½ paprikasta

- vettä

- ruskistettua jauhelihaa

1
 Uudet perunat ja juurekset ei tarvitse kuin harjata juuresharjalla, ja sen jälkeen  lohkot vain. .Murskaa valkosipulin kynnet ja viipaloi paprika. Veden kiehuessa kattilassa, laita perunat  ja kohta porkkanat.
Juurestenkin kypsymisaika on  porkkanoiden kanssa sama, joten lisää nekin. Anna kypsyä 20 minuuttia.
2
Lisää lihaliemikuutiot, jauheliha ja mausteet. Anna porista hiljaisella lämmöllä vielä  10 minuuttia.
Tarkista maku.
PS.  Tilliä, chiliä ja valkosipulia tykkään käyttää paljon ruuanlaitossa.

KALEVALAISTA PÄIVÄÄ..ja TOHRAPOTTUA

Jopa joutui Pohjolahan
sää suopeanlainen
Tiaiset tiritteli
räystäs puikkoa venytti/
Emäntä aitalle astui
kaiveli kaukalon kuvetta/
paistoi paistin pehmeäksi/
suulle makiaks  maistaa...
¤
Näin runosuoni repesi täälläkin, vaikka vain oli tarkoitus laittaa jokin ajankohtainen ruoka tänne. Mutta ruokaruno, kun ruokaruno ensin eteen halusi.Kuitenkin pääasiana on vanha ruoka, tohrapottu, joka oli minunkin lapsuudessa usein lautaselle ilmestynyt ruoka. Joskus kuulin sitä myös nimitettävän SIEVÄSOPAKSI. Uunissa paistettiin vasikanlihaa, josta tohrapottu tehtiin. Ohje meni muistini mukaan suurinpiirtein näin:

TOHRAPOTTU

½ l leikattuja paistilihoja
150 g sianlihaa
vettä
maustepippureita
1 l perunalohkoja
Ruskistettu paistiliha leikattiin viipaleiksi ja pantiin kattilaan kiehumaan ruskistettujen sianlihojen kera.
Sitten lisättiin vettä, määrää en osaa sanoa, kuitenkin niin, jotta perunat peittyvät.  Tarkoitus on, että ruoka on valmiina "kosteahko"-  Viimeiseksi lisää maustepippurit ja suolaa maun mukaan. Itse tuunaisin senverran, että lisäisin tilliä rutkasti.

LUUSOPPA 80- LUVUN TYYLIIN

Säästäväisyys on ajan kova sana. Ainakin itseltäni oli unohtunut esimerkiksi sianluitten käyttö. Joskus -80 luvulla sitä viimeksi haalin keittoon makupohjaksi tai paahdoin uunissa.



Nyt putkahtelee tiedotusvälineissä vähänväliä luusoppaa ja sen taloudellisuutta korostetaan. Kuitenkin,- varsinainen syy miksi se haihtui kelkastani oli luitten hinnannousu. Ennen ne oli sentään todella edullisia. Kun ottaa huomioon sen että luista irtoaa vain se maku vähäisen lihamäärän lisäksi, sen jälkeen niillä ei ole käyttöä. Oikea liha on 100% ehtaa syötävää. Taloudellisuus lihassa menee ainakin jätteen kannalta kannattavimpaan piikkiin.



Se tästä historiasta 30 vuoden ajalta. Nyt aion kuitenkin mennä Atrian myymälään katsatamaan, löytyykö aineksia HELPPOON KEITTOON:

Tarvitsen n. 1 kg lihaisia possunluita

2 l vettä

suolaa, mauste- ja valkopippuria

6-8 perunaa

1-2 porkkanaa

Aloitan edellisenä iltana. Laitan luut veteen kiehumaan ja pistän pippurit teepalloon, lisään veteen.

Annan kiehua kunnes liha irtoaa luista helposti. Jäähdyttyä rapsin lihan luista. Lisään lihan liemeen ja laitan liemen jääkaappiin odottamaan huomista.



SEURAAVANA PÄIVÄNÄ:

Laitan liemen sekaan lohkotut perunat ja porkkanapalat. Keitän kypsäksi. Nostan maustepallon pois ja tarkistan maun.



Tämä on se riisuttu malli, mutta valkosipuli, tilli ja persilja antaisi lisäpotkua. Mutta jos tahtoo olla pilkulleen taloudellinen kasarilainen niin se olisi tässä!

HYVÄÄ RUOKAHALUA!

Perunapatee

Tämä patee syntyi ihan kuin vahingossa, mutta osoittautuikin mainioksi ja on hyvä lisä varsinkin grillipihvien seurana. Laitankin ohjeen "kierrätykseen" Tarvitset;
1 kg jauhoisia perunoita
2 dl mustaleima-emmentalia raasteena
1 dl hienoksihakattua persiljaa
2 murskattua valkosipulinkynttä
1 tl rosmariinia
1 tl kirveliä
1,5 tl suolaa
mustapippuria

Munamaitoon; 4 munaa, 2 dl kermaa ja 1 dl maitoa.

1
Kuori ja viipaloi hyvin ohueksi ( mielellään yleiskoneella) perunat.
Sekoita juustoraasteeseen persilja,valkosipuli ja mausteet.
2
Voitele tai vuoraa leivinpaperilla 1,5 litran pitkänomainen vuoka.
3
Lado perunat ja juustoseosvuokaan kerroksittain.
4
Sekoita munat,kerma ja maito,kaada vuokaan.
Paista 200 asteessa kunnes perunat ovat kypsiä ei noin 1 tunti 15 minuuttia.

Kumoa patee jäähtyneenä vuoasta, kääri folioon ja säilytä jääkaapissa. Leikkaa viipaleiksi ja koristele yrteillä.

Ryynpotut (ryynätyt perunat)

Pottu olj sillalaella jokapäeväne eväs, että sitä ee oekeen osannu pienenä arvostoo.
Se olj melekeen nurin oekeen systeemiä. Ja neulomista koolussa inhosin.Aena vuan harmoota lankoo, pien taeteilija oljo sillo minussa. Väriä oes pitäny suaha lapasii ja sukkii.
Kyllä se Isä kanto kirkolta puuvärijä ja muovaeluvahhoo joka kerta, mutta ne mulla kulua vilahti noppeesti.Tuvan penkit olj värissä aena. Sitä sae piiat sitte pestä poes.

Siitä potusta.
Mielee on kuitennii jiäny semmoset hetket kun Äet tek ryynpottuja.
Helepolta näätti tehä ja teinpä sillo kun omat lapset olj pienijä sitä heellekkin.
Nyt on vuan ollu unneuksissa. Ohje tupsahti etteen nyt kuappia tonkiissa.
Annanpa lähtee levvaattoo mualimalle ja kokkeelkee itekkii.


Pienijä pottuja
sipulija
suolattua sianlihhoo
suoloo
vettä

Keetä potut ja kuori noppeesti.Vaekka kahvel apuna,pottu on varis.(kuuma)
Kärryytä liha rappeeks,lissee sipulj ja ruskista niitäkii.
Kuaja potut piälle. Anna niittennii suaha värijä. Jos halluut pehmeetä muhkeeta pintoo, lissee tilikka vettä.
Maasta suolalla lopuks.

Pottuvelli

Sunnuntait olj semmosia päeviä jollonka aekuiset leppäel. Ratiosta kuunneltiin kirkkotoimitus hartaana. Pikku-Annalle se ties tukalata pitkee aekoo, ee suanu ies piirrellä. Kynä kun tahto aena olla käessä ja ehtimässä puhasta paperia. Vieraitakkaa ee tullu kirkkoaekaan, se olj selevä. Tyttökaverit tulj vasta sen jäläkeen.
Uamunen olj syöty ennen kirkkoo. Se olj semmosta velliä että ee kissalle tahtonu jiähä, aena kelepas kaekille.
Ohje on sama kuin sillo ennen.

Pottuvelli

1 l kuorittuja pottuja
vettä keettämistä varte
1 l maetoo
2 rkl ohrajaahoo
1 1/2 tl suoloo

Kypsennä potut lohkoena kypsäks ja kuaja ves. Survo ihan kevveesti että jäp sattumia. Lissee maeto ja keettele vähä, lissee jaahot ja suola. Anna keeton muhia nuin puolj tuntia. Minä oon pistännä vähä voeta lopuks. Se on valamista.