Vanhan kirjan lumo

Eilen oli Kevätpäiväntasaus. Yö ja päivä yhtä pitkiä. Sen kyllä huomaa, aurinkoa näkee melkein joka päivä, ja voi kun se on mukavaa.. Näkee ympärilleenkin  kuin uusin silmin...

 Päivällä tuntuu että energiaa on vaikka kuinka,  ja suunnittelee tekevänsä vaikka mitä,

 Kuka uskoisi että tuon lumimäärän alla on lasten leikkipiha? Grillin katolle pitäisi jonkun kiivetä ja lapioida lumi pois ennenkuin tulee vahinko. Taitavat vaan vanhemmat odottaa JONKUN sen tekevän.. No, sulattaahan se aurinko .. joskus.

 Partsilla ei tule paljoa käytyä. Hrrrh.  Huomasin vaan että lasit pitää pestä jonain lämpimänä päivänä.

 Ostin Santun viime viikolla ja nyt jännään että saanko sen kasvamaan ikkunallani. Ainakaan kukkaan en ole saanut moneen vuoteen. Nyt luin jostain viherpeukalon vinkin että sisälehtiä napsimalla pois, sen saisi kukkimaan ? On se ainakin viikon nyt totutellut pohjoispuolen ikkunaani.
Ikkunat kun nääs on pohjoiseen päin.

Tykkään vanhoista kirjoista. Ihan niiden ulkonäön vuoksi, mutta sisältökin on tärkeä. Kuvitella että kirjaa on lukenut ihmis-iän joukko ihmisiä, pitänyt lukemastaan tai sitten ei. Paperin karheus, wanha kellastunut väri, ihan kuin ihmisellä itselläänkin kun vanhenee.. Nyt oivalsin, että ne vanhat kirjat voin tehdä taideteoksiksi. Tässä eka versio aluillaan.. Ajattelin että voisikohan näitä  sitten keväällä viedä vaikka kevätkirpparille. Mitä olette mieltä?
Kaapissani on kokoelma oikein vanhoja kirjoja mutta niille en raski tehdä mitään. Ovat pellavanarulla sidottu pieniksi paketeiksi vaan. Kalevalat otan esille aina Kalevalanpäivänä. Se wanha kieliasu on niin hauska lukea joka vuosi.

Tänään on saunapäivä ja se onkin tänä päivänä parasta mitä nyt keksin. Saunan päälle konekahvit ja saunalevot ! Ei oo saunan voittanutta.

Tavataan taas.

Maireanna