Tämä on meidän herkkua.
Se laiskuutani keksimäni muusi ja alaston kastike.
Se, jota sitten muistinkin että kotona ennen tehtiin.
Muistin virkistämiseksi ohje:
1
Keitä perunat kypsiksi, kaada vesi pois, ja survo perunoita vain vähän,
sillä pitää olla sattumia...rouheaa, kuten sanotaan.
2
Sitten se " kastike"
Paloittele pekoniviipaleet saksilla
neljään palaan per viipale, ruskista.
Voit lisätä omenanpaloja
tai
mitä mieli tekee, paprikakin käy.
(Tähän olin lisännyt pakkasesta lihapullia )
3
Ja sitten se laiskuus osio:
Kun pitää karttaa kastikkeita, niin kaadoin paistokset
vaan muusin päälle ja sekoitin hyvin vähän.
¤
¤
Tästä on tullut meidän suosikki
ja teen tätä silloin kun nuoriso tulee syömään.
No saavat he muutakin, tietty :-)
Toivomuslista on rankannut tämän nro 1 sijalle,
siksi tätä mahdollisimman usein.
Omalle lautaselle kokoan kiltisti nyt "rehuja" enemmän ja kasviksia lisäten. On pakko pitänyt katsoa peiliin ja sieltä katsoi takaisin aika " läski" naamari. En tunnistanut, kuka liekkään ollut?
On se vaan synti kun vanhemmiten alkaa muuttua tätimäiseksi. Ei ole enää se 20 joksi sisäisesti itsensä tuntee..huokaus. Tekisi mieli sitä ja tätä, mutta on vaan ohitettava. Mutta jos ottaa ihan
pikkasen vaan, ei kai se kaada? Hittaasti hyvvee tulloo..
2 kommenttia:
Maittavalta näyttääkin.
Minäkin ihmettelen aamulla, kun peilistä katsoo joku läskiäinen. <<en tunnista itseäni. Rehuja ja lenkkeilyä...hih.
Anjalle:
Tuo nimitys alaston kastike tuli vähän raflaava, sopivampi olisi ollut ehkä RIISUTTU, mutta menköön tällä :-)
Kunpa olisikin helppo kikkakakkonen tuohon paino-ongelmaan, mutta hitaasti tulleet lähtee myös hitaasti.
taisteluani voi seurata Kilokytässä, toisessa blogissani.
Saa nähdä kuinka kauan ilkeän julkisesti kamppailla, sillä kannustusta ei ainakaan ole vielä tullut.
Lähetä kommentti