keskiviikko 17. elokuuta 2016

Lähtisinkö torille...


 Voi että makuhermot juhlii! Sienistä saa nyt ruokaa niinpaljon kuin sielu sietää. Keittoja, kastikkeita, ne ovat meikäläisen gurmeeruokaa.. Mustatorvisieniä kuivaan, kanttarellit päätyy paistinpannulle. Tarkoituksena on kokeilla jotain uuttakin ohjetta, mutta täältä löytyy tuolta sivudadketista joitakin sieniohjeita entuudestaankin.
Pitää kurkata itsekkin mitä vuosien aikana on tullut tallennettua.


 Mustikka on kasvupaikallaan minulle mysteeri. Se nääs lymyää maassa niin, että en näe niitä. Huom. en NÄE. Väri on  suojautumiskeino. Kun olen marjassa niin kävelen ohi: - ei siellä mitään mustikoita ollut! Takaa tuleva poimii sankon puolilleen.

 Nämä minä näen! Puolukka on vaan niin hapan marja, että en sitä paljoa laita pakkaseen... vain sen verran että saa talvella puolukkapuuroa.


Sää näyttää lupaavalle. Ei sada. taidan lähteä torille tapaamaan tuttuja. Istumaan kahvilaan. Vaihtamaan kuulumisia. Kauppahalli on se lempparipaikkani. 
Hallin molemmissa päissä on nämä patsaat: Siskotyttö puntarinsa kanssa, ja toisessa päässä ilkosillaan Veljmies kalojen kanssa. 







Hallista löytyy kaikkea mitä ihminen tarvitsee...
paitsi Alko, mutta
sitähän ei tarvitse!

 Torilla onkin tänä viikonloppuna
suuri, kansainväliset ruokamessut.
Silloin hulinaa riittää. Ja herkkuja..

 Mutta tilaa riittää...!

Tämä Oksapoika seisoo hulinankin keskellä jämäkästi paikoillaan...
¤

Nyt alkaa olla kiire bussiin.. iltapäivällä onkin minun saunavuoro, ja sitähän en missaa.
Moikka moikka

Maireanna

sunnuntai 14. elokuuta 2016

Tauluvarastossa 1

 Sataa... Välillä pienen hetken on pilvet poissa auringon edestä. Ja sitten taas sataa.. Mitä tekisi?
Ajauduin kuva-arkistooni aikomuksena järjestellä sitä hieman. Sitten huomasinkin olevani tauluosastolla ja mieleen tupsahti, että en ole kuvia hyödyntänyt kokonaisena postauksena täällä.
Yksittäisesti sillointällöin vaan.
Monet taulut ovat jo maailmalla, osa vielä lojuu varastossa, osa on nuorison seinillä ja omat seinätkin on vuorattu tauluilla joista en henno luopua.

Mitäpä tauluista kertoisin?

Nämä kaksi väri-iloittelua ovat tyyliä lyhyeltä ajalta joka jäi tosi lyhyeksi. Nämä jäi ainoaksi kokeiluksi. Olisiko pitänyt jatkaa, no, sitähän en tiedä.


 Kameetauluja tein jonkinaikaa ja niitä meni jopa kaupaksi asti.

 Nämäkin ovat " rentoa" kauttani. Piti saada näyttelyyn äkkiä lisätäytettä. Ihme ja kumma, tykkäsin näistä niin, että en myynyt niitä. Ensilunta paratiisissa, jäljellä puussa kaksi omenaa...


 Ja sitten näkemykseni toipilaasta. Olin itse sairas, odottelin sappileikkausta. Siitä näkemys sairasvuoteen potilaasta. Tästäkin oli luovuttava, ostaja maksoi sen minkä pyysin.. olin laittanut korkean hinnan ettei kukaan sitä ostaisi. Toisin kävi.

 Olisiko tämä taulu Olympiakisojen symboli? Purjehtija tulossa kotiin?

 Kameeaika kesti aika pitkään ja nytkin odottelee kaapissa kameetyöt tekemään lisää...



Nämä kaksi ovat n.s. kierrätystyötä.
Sanotaanko " Ite" mallia?
Pohjana vaahtomuovia,
kuvaa herkkää ihoa.
Vanha valokuva
ja
vanhat pennit ajankulua.
¤
Alimmainen taulu taas,
kuvaa perhettä.
Pohjana omatekemä paperi,
Kehys roskiksesta
pelastettu.
¤
Tässä oli lyhyt kierros minun tauluvarastossani. Toivottavasti viihdyit. Luvassa on tulevaisuudessa toinen kierros tauluvarastossa ja mahdollisesti myös  kierros 3.  Tervetuloa uudelleen!

Maireanna

lauantai 13. elokuuta 2016

Sumussa nähtynä...

 Minne se aika on oikein vilahtanut? Tuon laskevan auringon mukanako? Ei vaineskaan... Huomaan vaan ja arvelen että syy kirjoittamattomuuteeni on silmät. Olen vähän vieroksinut koneen ääreen istumista ja nyt kun naputelen, niin huomaan että en oikein näe. Siinä syy! Kävin viimeviikolla silmälääkärissä ja siellä todettiin että näköni on huonontunut huomattavasti. Ei sitä itse oikein huomannutkaan ennenkuin uusien lasien ja vanhojen vertailulla.  Se vaan nyt nyt kestää ennenkuin saan uudet nenälle, sillä lasit tehdään.. yllätysyllätys, VIROSSA! Siis työllistän virolaista, kun tarve työhön olisi kotimaassakin? Osoitanko sormella syyttävästi  isokenkäistä porhoa täällä kotimaassa? Joka kuorii kerman? 25% menee työntekijälle Viroon, ja loput voitot menee tälle porholle? Kysyn vaan. Ei hullu se joka pyytää, vaan hullu joka maksaa..  Otin siis halvimmat  mahdolliset.

Auringonlaskuista puheenollen, tuo kuva on otettu Naantalissa viimevuonna.

 Vaikka tämäkin kuva on arkistostani,
ajankohta samanlainen.
Sade on ajanut asiakkaat
sisätiloihin.

 Pihlajat punertuu jo.
Koulut alkaneet,
sen myötä
liikenne lisääntynyt
aamu / iltapäivisin.

 Auringonkukkapelto kukoistaa...  Itse en oikein tykkää kukan tuoksusta, se on liian voimakas.

Upeita sateenkaaria
on nähty usein näinäpäivinä.
Tähdenlentojakin,
jos jaksaa yöllä herätä
niitä ihailemaan..



Koetan parantaa tapani..
tulen pian!

Maireanna