Olipa kerran- ja on vieläkin, pienen metsän laidassa, ruskea puinen talo, jossa asustaa joutokoira Hansu.
Oli jo päässyt noutohommista eläkkeelle, siitä nimitys Joutokoira. Mikäpä oli ollessa. Palvelu on pelannut,herkkuluita on riittänyt ja lämmintä piisannut. Aika kuluu kytätessä naapureitten koirien viestin vientiä.
Postia näyttää naapurin Söpö taas jättävän? Mitähän sillä on leuan alla kun kilisee?
Aina jouluisin Söpö joutuu mitä ihmeellisimpiin vaatevirityksiin joita koirana en oikein haukkumatta jätä.Ne viritykset kun tarttuu jäljityspuuhissa aina johonkin karahkaan metsässä ja siihen se homma sitten tyssää. Apua on haukuttava ja se nolottaa.Nyt en enää viitsi niille reissuille lähteäkkään kun on tullut turkkiin liian monta kertaa.
Alanpa tässä kuuntelemaan noita joululauluja ihan ensiks, sillä tiedossa on huomenna jotain uutta puuhaa..
( Jatkuu huomenna)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti