Joulu on ohitse, Tapania vietetään. Tämä joulu ottikin voimille enemmän kuin koskaan, terveyden suhteen. Haudalla käynnistä se alkoi. Pyrytti ja tuuli kovasti. oli vaikea hengittää. Kävely lumihangessa ahdisti eikä bussi kulkenut sopivasti vaan kerran tunnissa. Odottele sitten siinä tuiskussa ilman suojaa? Sellaista se autottoman elämä on. Jäädyin umpijäähän eikä illan joulusauna sulattanut minua, palelin koko illan. Ei kiva aatonaatto.
Taisin kuitenkin säästyä vilustumiselta, joten kaikki hyvin. Olen nyt lepäillyt ja antanut nuorempien tehdä Joulua.
Ja kyllä tuo järjestely, tehtävien jako, toimi hyvin. Kaikki oli kuten pitikin. Jouluateriaa en jaksanut syödä ennenkuin eilen. Tulipa ylensyöntiä, huhuhh. Mutta minkä mahtaa kun laatikot olivat niin hyviä, juustot ym... eipä ole tarvinnut välipaloja haikailla! Sitruunavesi oli paras juoma raskaalle ruualle... eikös se teekkin hyvää ruuansulatukselle?
Joulun lämpöä..
tuoksuja...
makuja..
¤
Tänään, Tapaninpäivänä, on vielä sunnuntaimeininkiä mutta huomenna alkaa arki taas..
Lueskelen, ja jospa saisin itseni sauvojen kävellyttämiseen että saisin happea siinä kävellessäni.
Jääkaappia ei uskalla paljoa avata kun sieltä pursuavat jouluherkut. Ne kilot, ne kilot, ei yhtään lisäkiloa kaipaa..
Tapaninpäivän kunniaksi tässä luisteluaiheinen tauluni ja siinä ajatelmani elämän menosta..
Heippa!
Maireanna
1 kommentti:
On siinä joulussa meillä kaikilla sulattelemista hetkeksi taas!
Ei pitäisi yhtään enää tulla kiloja lisää...
Koitan alkaa oikein kunnolla liikkua enemmän, jos vaan selkäni antaa sen tehdä, mutta luultavasti se tekee aika pian tenän.
Mutta sitten ruokaa pitää alkaa säännöstellä vieläkin enemmän, ei muuten kyllä kilot lähde, ainaskaan multa!
Tulin toivotteleen sulle oikein hyvää Uutta Vuotta 2018!
Lähetä kommentti