Mielialaruokaa...

 Kuukauden paussi teki terää, nyt on tarmoa vaikka mihin..

Reissatessa näki kuinka luonto valmistautuu eri puolella tulevaan talveen.

Täällä Itä-Suomen korkeudella hallayöt ovat kirkastaneet ruskan kirkkaimpaan väriloistoon ja pihlajat? En ole nähnyt ehkä koskaan aiemmin niin paljon marjoja pihlajissa kuin nyt!

Pihallamme puut suorastaan notkuvat marjojen painosta. Tekisi mieli tehdä pihlajanmarjahilloa,

mutta liikenne on niin vieressä, joten saavat jäädä tilheille suosiolla.

Niin, mitähän tänään tekis? Kokosin pöydälle tarpeet..vakioksi tulleet jo. Näitä aina löytyy, ja simppeli valmistuksella. Lisäilen sitten mielinmäärin näistä muitakin variaatioita. On sitä mielialaruokaa. Paprikasta tulee kirpeyttä, hunaja pehmentää myös sipulin vahvuutta, varsinkin jos sattuu olemaan punasipulia. Possua pittää olla että tiellä pyssyy. Ruskistuksen jälkeen kun antaa muhia uunissa kasvisten kanssa, niin eipä ole nälkä pitkään aikaan.

Sieniä löytyi vielä joku päivä sitten, mutta nyt kyllä hallayöt ovat vieneet ne. Onneksi on pakkasessa jonkunverran, sieltä saa sitten  kastikkeeseen tai vaikkapa kaupan pussikeittoon  sen hyvän lisän. 

Näitä menee tälläerää paljon jälkkärinä. Ovat vaan niin kesken kypsymisen ostaessa, että ei jaksaisi odottaa niiden kypsymistä. Vatsan ystäviä on pakko odottaa.

Tänään on vaihteeksi aurinkoinen, kaunis päivä, ja ulos pitää päästä kuvailemaan.. Siksi ruokaohjeet jää ensi postaukseen, kenties jo huomenna tuun..

Mukavaa viikonloppua kaikille!