Tässä erään päivän lehdessä oli ruokasivulla aiheena -70 luvun ruuat.
Kysyttiin, mitä syötiin ennen kun ei ollut pizzaa? Tehtiin lämpimiä voileipiä. Esimerkiksi.
Tehtiin paljon yksinkertaisia keittoja ja laatikoita. Ainakin minä tein.
Rahaa oli niukasti ja nälkäisiä suita enemmän.Ruoka piti olla mahdollisimman nopeasti valmis, töistä saavuttua kaipasi perhe kovasti murua rinnan alle.
Yksi sellainen nopeasti valmistuva oli siis se keitto, jota meilläkin syötiin usein. Siihen kukkaron mukaan joko jauhelihaa tai makkaraa. Lisäksi perunalohkoja, porkkanaa, lanttua, lihalientä.
Ruuasta en kuullut narinaa joten kait se maistui nälkäiselle.
Tein samaa retrokeittoa tänään, vuoden ensimmäisenä päivänä.
Tuli tuunattu retrokeitto!
Heittelin kattilaan lanttua, selleriä, palsternakkaa, porkkanaa ja kun ne alkoi pehmetä, lisäsin pakkasesta sekavihanneksia. Lihaliemikuutio kattilaan mukaan makua antamaan. Mausteiksi rkl hunajaa, 1 tl chiliä potkua antamaan, nakkipaloja ja palvikinkkukuutioita lihaksi. Ja paljon tilliä, kuivattuna. Tilliä kuluu minun keittiössäni aina paljon.
Makua tarkistaessa totesin, että kyllä siinä makumaailma sisälsi paljon vanhaa ja hiukan uutta sisältävä retrokeitto, joka kylmänä tammikuunpäivänä oli ihan paikallaan.
3 kommenttia:
Minä niin tykkään tämmöisestä kevyttä ja ah niin hyvää.
Tupu:
Kevyestä tulee hyvä olo :-)
Yksinkertainen on monesti sitä parasta. Jokunen päivä sitten tein peruna-sipulikeittoa, ja nuorisokin lusikoi soppaa hyvällä ruokahalulla.
Lähetä kommentti