keskiviikko 29. huhtikuuta 2009

MAHLAA ja PALVILIHAA...

Entisaikaan vappu ei ollut, ainakaan maaseudulla, mikään juhlapyhä. Ei liene vieläkään. Poliittisista syistä niitä ei juhlittu, työläisen päivä kului työn merkeissä. Kotonani tätä ainakin vietettiin näin.
Kun muistelen tarkemmin silloista aikaa vapunseutuun, niin muistan vain kun koivusta valutettiin mahlaa. Koivun runkoon tehtiin kolmion muotoinen lovi, johon työnnettiin pitkä muoviletku. Maahan asetettiin kanisteri, letkun toinen pää menemään kanisteriin. Yön aikana lorisi kanisteriin paljon koivunmahlaa jota sitten joimme vitamiinipitoisena kevätjuomana.
Toinen mieliinjäävä juttu vapusta oli myöskin se, että savusaunassamme
ihmetyksekseni palvattiin lihaa. Talven topakassa suolassa olleet lihat
palvattiin keväällä. Näin ne säilyivät kesähelteillä ja olivatkin makoisa lisä ruisleivän päällä, kun huhkimme heinäpellolla.
 Tuttavapiirissäni on enää vain yksi "mestari" jäljellä joka palvaa savusaunassaan lihaa, joten perinteitä vaalitaan onneksi edelleen.

Nykyään saa kyllä kaupasta jo aina palvilihaa, mutta ei se ole sen veroista
kuin pienet satsit tuttavan palvamana.  

3 kommenttia:

Harakka kirjoitti...

Varmasti oli hyvää lihaa, se palviliha, kun ite teitte.
Olen joskus maistanut koivunmahlaa ja oli makeaa.

Una Reinman kirjoitti...

Nam-nam. =)

Savupalvi onkin ihanaa.
Muistan lapsena joskus maistaneeni koivunmahlaa mutta ei se maistunut lapsen suussa miltään.

Ja vaahterasiirappia piti saada, kun Laura Ingals Wilderin kirjoissa siitä aina puhuttiin ja tv-sarjassa Pieni Talo Preerialla sitä lettujen kanssa syötiin. =)

Anna kirjoitti...

Hallattarelle: mukavia makumuistoja!
Harakalle: minäkään en lapsena tykännyt mahlasta. ihmettelin että miks ne aikuiset sitä kehuu?

Tuorein postaukseni

FLUNSSAAA...

Ruska on mennyt ruosteeseen, ainakin täälläpäin. Tarkoittaa että sade on syönyt värejä ja tuuli pudotellut jo lehtiä maahankin.  Talven tulo...