perjantai 28. maaliskuuta 2008

Pikkukylältä kaapuntiin.

Anna kun kasvo isoks, alako kaapunki mielessä hiämöttöö. Siellä kun oes kaekki. No olko, suap kysyä nyt? Eepä tyttö arvannu mitä kohtalo toe. Oes ehkä muuttanna kurssija äkkijä... Mutta missäpä se heleppoo onkaa ja soppeuvuttava se vuan on. Kotkylän murre on sotkeetunna kaapunnin kirjakielee, mutta ku ee siitä ressiä ota mitä nyt hetkittäe, nii hyvi pyyhkii.
Hienoo ee oo ku aeto ajatus, on se sitte vaekka hepreaks. Olla immeene.

1 kommentti:

Hanna Takala kirjoitti...

Ei kaupunki murretta syö, älä pelkää.