torstai 26. huhtikuuta 2018

Walburi kolkuttelee jo parvekkeenlasiin..

Eipä uskoisi. Meidän pihalla ainakin on vielä paksut kinokset paikoitellen ?  Kuormaajat etsi paikkoja vielä pariviikkoa sitten minne olisivat lumet kipanneet? Kun ei minnekkään kaupungissa olisi saanut kuormata.
Onneksi hienoinen vesisade ja aurinko on sulatellut ihan luomusti ja kinokset alkaa notkahdella. Hyvä niin, sillä on tasan 4 päivää Vappuun ? Jos ei allakkaan katsoisi ei uskoisi. Kuitenkin Kevätneiti saapuu... ja niinpä...

...syksyllä runnellussa lähi metsikön jäänteessä alkaa näkyä hentoa vihreää  aavistuksen verran  ja  jopa  mustarastaskin  huhuilee kuusen latvassa kuin ainakin kevään airut niin tekee. Ihanaa !
 Olen voinut käydä jo kerran lähilammella lenkilläkin kun hiekoituksia on poistettu. Astmani ei tykkää pölyisestä ilmasta ja siitepölyt ovat vaivalloisia myös tähän vielä päälle.

Tänään oikein tuntee , näkee ja kuulee miten ihmiset hyörivät  tarmokkaina kuka mitäkin tehden, selvästi halutaan vappua viettää kevään juhlana oikeasti.

 Minä tykkään mansikkaleivoksesta. Namnamm...

 .. ja simasta ! Tottakai.
Minäkin sain pestyä olkkarin lasit,  ja kyllä kirkastui näkymät. Siivoojatytöt tulee ensi viikolla viimeistelemään vaikeat paikat... Niin että täälläkin touhutaan kevään kustannuksella, intoa täynnä.

 Tänään olin  sauvakävelylenkillä tytön kanssa, ja bongattiin peräti YKSI krookus sieltä mistä muina keväinä löytää jo suuren mättään niitä. Ja vaikka peipposet visertävät jo kilpaa, niin...  kevät on myöhässä, myöhässä.  Kylmää on.

Ajattelin että jospa ensikerralla löytäisin kirjoituksen aiheeksi jotain kevyttä ja keväistä, siihen asti...


 Odotellaan vappua ja toivotaan että se olisi lämmin,
eikö niin ?
HYVÄÄ VAPPUA !
¤ ¤
I
toivottaa Maireanna

maanantai 2. huhtikuuta 2018

Pääsiäinen kotona oleillen..

Lupasi täksi  toiseksi pääsiäispäiväksi pyryä. En uskonut, mutta niin vaan kävi ! Ulkona pyryttää...?
Olin ihan varma että päivästä tulee aurinkoinen kuten Pääsiäisen hyviin tapoihin kuuluu.. mutta ei.
Aamulla herättyä join kevään ensimmäiset parvekekahvit vaikka varpaita palelsi villasukista huolimatta. Nyt tuonne lumen sekaan ei menisi kissakaan.
Lunta on, mutta ihan vähän toki vihreääkin.

Mitäkö tekisin? Pohdin sitä. Olen kuitenkin niin vanhan aikainen että töitä ei sunnuntaina saa tehdä, sille ei tule siunausta, sanottiin kotona ennen aikaan. Ja kiltisti se takaraivoon pesiytyi se oppi. Pakolliset sai tehdä, mutta sitten sunnuntai oli lepopäivä kaikille.

Nyt, kun kaupat ovat auki miltei kellon ympäri viikonpäivistä välittämättä niin sekös on puhuttanut ihmisiä. Puolesta ja vastaan. Kirjoitinpa  aiheesta  myös toiseen blogiini sanomalehden mobiiliversiossa.  Kovasti siellä kommentoidaan juuri puolesta ja vastaan. Kelle se sopii, ei siinä mitään, mutta ajattelenkin niiden kannalta jotka pitäisivät mielellään niitä vapaapäiviä perheen parissa rahaakin tärkeämpinä. Vaan pomo kun määrää että teet tulosta tai ulos, niin se on mentävä virran mukana. 
Näin eläkkeellä ollessa arvostaa  näitä  vapaita päiviä, voi nauttia asioista joista pitää ja voi olla vaikka tekemättä mitään. Sellainen olotila kantaa paljon pitemmälle kuin eurojen perässä juoksu vie. Tarkanrahan käyttäjäksi oppii ihan huomaamattaan. Ja kyllä silloin pärjää, ihan varmasti. Sillä eihän kulutakkaan paljoa,  vaan  paljon vähemmän. Näin ajattelen.

Leipä

Leipä se on jokatiellä pitää,
joku tahtoo sen päälle höysteitä,
jotkut voita.
Joillekkin pelkkä leipä
riittää..
Ehkä salaatinlehti
ja tomaattisiivu.
¤
Mitäkö minä Pääsiäiseksi tein ? Kävin kauppahallissa ja ostin haukea jauhettuna. Tein pojalle kalapyöryköitä ja itselle mureketta. Sitä on riittänyt niin että vielä tänäänkin syödään kalamureketta. Kevyttä, terveellistä ja hyvää.

Tältä näyttää sää tänään. Vähän erilainen Pääsiäinen tänä vuonna, mutta jospa nuo lumivuoret alkaisi vajua... 
sitä odotellessa.... 

Aurinkoisia päiviä Sinulle !

toivottaa Maireanna