lauantai 28. syyskuuta 2013

Huomenta!


Aurinko on noussut jo korkealle ja minä tyttö vaan vetelin unia vielä  äsken ! No sen verran sain itsestäni liikkettä aikaiseksi, että puuron  kypsytin  mikrossa ja pakkasesta kaivoin mustikoita puuron päälle.
Kahvikin odottaa jo valmiina kupissa. Mikäs on päivää aloitellessa. Ai niin, lehti ovesta, eihän sitä muuten aamu ala?
Syyssää on ollut viikkoja kaunis ja sateeton, niinpä olen huristellut bussilla keskikaupungilla päivittäin, kohteena tori. Olen kantanut juureksia ja omenoita kassikaupalla. Olen ostanut kukkia maljakkoon, ja nimenomaan niitä syyskesän kukkia joita ei enää kohta saa. Pakkasten tultua   sitten tarjontana on vaan  kanervia.
Keittiössä olen haudutellut juureksia uunissa, lihaakin, joskus.. Jostakin syystä liha alkaa jäädä listalla viimeiseksi? Mieluummin laitan kalasta. Nyt vaan jostain kumman syystä tekee mieli..maksaa!  Pitäisiköhän sunnuntaiksi tehdä maksakastiketta muusin kera? Puolukkahilloa mukaan lautaselle. Kuulostaisi aika hyvälle. Tämä syksy on vahvojen ruokien aikaa..mykykeittoa tekisi mieli..mutta tulee liian kalliiksi tehdä sitä yhdelle hengelle. Kunpa saisi jostain.
 Olisikohan  ensi viikolla torilla syysmarkkinoilla..aion ainakin kysellä. Tai hallissa?

Tämä kuva on kyllä joskus aiemmin tehdyltä, mutta saa olla vinkkinä huomisesta " mitä tänään syödään"..
Maksapihvien ohje löytyy tuvan sivulta  kategoriasta maksaruuat..
¤
Uusi juttu jota aion kokeilla on Kikhernepihvit, mutta niistä sitten  tulee ihan oma postaus myöhemmin ensi viikolla.
Nyt on jo korkea aika pedata sänky ja lähteä kauppaan..meinaa taas päivä virahtaa puoleen ennenkuin pääsen vauhtiin.. Siis moikka, nähdään pian!

Maireanna

torstai 12. syyskuuta 2013

Punajuurikeitto

 Torilla käydessäni en voi olla ajattelematta että voi, pian tulee taas kylmät säät ja silloin nämäkin tuoksukokemukset jää.  Mutta...
..Onneksi on kauppahalli saatu rempan jälkeen, piitkän odotuksen jälkeen  kuntoon ja niin torimyyjät  pääsevät taas siirtymään  hallin sisätiloihin talveksi. No, lohdutus sekin, sillä viimetalvena  piti hallin  olla osan talvesta tyystin suljettuna. Nyt  kun vihdoin  koko tori ja halli  ympäristöineen alkaa olla  rempan osalta loppusuoralla ja kyllä täytyy sanoa, että kannatti odottaa!
Poissa on se epätasainen kiveys johon huonojalkaiset kompasteli. Minäkin siksi kartoin kaupungilla ja varsinkin torilla kulkemista. Kyllä nyt kelpaa..Ihanan tasaista, uusia penkkejä,  tulossa on kukka-altaita, valopylväitä..ym.. Kuinkahan kaunis ensi kesänä tori onkaan? Valmista  oikeastaan piti olla jo ajat sitten, mutta loputtomien valitusten takia remontti siirtyi ja siirtyi. Kiista koski kalahallia. Nyt sen paikalle on sitten  rantautunut Apaja.

 Punajuurista piti puhuman. Oikeastaan olen hulluna niihinkin!  Raasteena, keitettynä, paistettuna ja ihan..no raakana en sentään.. Etikkapunajuuret! Nam.. Keittona en ole vielä kokeillut, mutta nappasin ohjeen talteen jostain lehdestä. Ja täällä se pysyy tallessa oikeasti. Vaikuttaa namille. Katsotaanpa, mitä siihen tarvitsee:

PUNAJUURIKEITTO

500 g punajuuria
2 punasipulia
1 palsternakka
puolikas selleri
4 Rosamunda perunaa
n.1½ l vettä
kasvisliemikuutio
1 tl suolaa
timjamia
rouhittua mustapippuria
1-2 dl kermaa

PINNALLE
150 g vuohenmaitotuorejuustoa
2 dl ranskankermaa

KORISTEEKSI
yrtinoksa

1
Kuori ja lohko kasvikset. 
Lisää kasvikset ja mausteet veteen.
Keitä kypsäksi noin tunnin verran.
2
Soseuta ainekset sileäksi keitoksi.
Lisää kerma ja kypsennä. Tarkista maku.
3
Tarjoa keiton kanssa ranskankermasta ja vuohenjuustosta sekoitettua tahnaa.
Koristele yrtinoksalla.
¤
Aika simppelit tarvikkeet ja eikä ihmeesti vaadi hellan ääressä vahtimista. Tämä keitto taitaisi olla hyvä tarjottava vaikkapa pihan syystalkoissa? Ei nimittäin mene montakaan viikkoa kun taloissa pyörähtää käyntiin syystalkoot pihoilla.

Huhuh. Huomenna on perjantai ja 13 päivä!
Toivottavasti päivä menee hyvin
ilman kommeluksia.
¤
Kaunista viikonloppua kaikille!

Maireanna

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

TARTE TATIN


 Omenia on nyt saatavilla runsaasti. On oikeaa omenien sesonkiaikaa!  Silloin  tekee mieli tehdä  ehdottomasti keikauskakkua.  Vaikka omenapiirakkakin houkuttelisi kovasti, mutta joku toinen kerta sitten.. Kaikenlaisiin ruokiin lisäilen  omenalohkoja, varsinkin lihapata saa siitä  hyvän maun. Ja minähän  laitan  omenaa melkein mihin vaan, joten  taidan olla pahasti  heikkona omeniin? Pahasti koukussa.
 Tämä ohje on pyörinyt kaapissani pitkään, välillä keittokirjan sivujen välissä, välillä tiskipöydän kulmalla,  ja välillä kaapin hyllyn sivussa jauhopussin vieressä. Milloin se nyt on vaan jäänyt viime käytön jäljiltä jäämään..  Ajattelin että sen olisi jo aika siirtyä tänne Annan tuvan kansioon talteen. Täältähän  sen varmasti löydän,.. ja siinä sivussa Sinäkin.
Tarvikkeet näetkin ekakuvasta ja itse kakun valmistus menee tätä rataa:

1
Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa. Paloittele sekaan voi ja nypi  ainekset  murumaiseksi seokseksi.
Lisää vesi ja sekoita taikina nopeasti tasaiseksi. Painele  taikina litteäksi levyksi leivinpaperin päälle. Anna levätä kylmässä parituntia.
2
Kuori omenat ja poista siemenkodat. Viipaloi omenat. Ripottele halkaisijaltaan noin 20 cm:n kokoisen uuninkestävän vuoan tai paistinpannun pohjalle puolet sokerista. Lisää päälle puolet voista viipaleina tahi nokareina. Lisää kerros omenoita, ripottele päälle sokeria ja jatka kunnes kaikki omenaviipaleet on ladottu vuokaan. Painele omenoita tiiviimmäksi. Lisää lopuksi pinnalle loput voista.
3
Kauli taikina hieman vuokaa isommaksi levyksi. Nosta levy omenoiden päälle ja painele taikinasta reunus omenoiden ja vuoan väliin. Tee keskelle pohjaa  veitsellä höyrytysaukko.
Kypsennä torttua 200 asteisessa uunissa noin 35 minuuttia.
4
Anna jäähtyä paiston jälkeen hetken ja irrota sitten reunat varovasti ohutteräisellä veitsellä ja kumoa torttu uuninkestävälle vadille. Ripottele pinnalle vähän sokeria ja ruskista tortun pintaa hetki uunissa grillivastusten alla.

¤
Makoisia kahvihetkiä.

Maireanna

torstai 5. syyskuuta 2013

Pitsa vaihtui puuroon..

 Sain kurinpalautuksen vihdoinkin. Vielä viikko sitten laitoin ruokaa suurella sydämellä, eli kermalla, voilla, ruskistamisella, sillä kaikella ihanalla joka makunystyröitä helli. Tämäkin pizza! Syntisen hyvää.. pohja erikoisesti. Ja siinä oli vaan 2 dl vettä, ½ pussia hiivaa, ja 5 dl Myllyn Parasta Pizzajauhoja. Pohjan laitoin hyvin ohueksi ja kun se oli vähän kohonnut, lusikoin Barillan Classico tomaattikastiketta pojan päälle.
Sitten ihan yksinkertaisesti kinkkusuikaleita ja ananaspaloja ja lopuksi Mozzarellajuustoraastetta.
Sitten pizza meni uuniin, lämpötila 225 ja aikaa 15 minuuttia. Annoin reunojen hiukan kärähtää kuten näkyy..

Oli se namia, pakko myöntää..
Mutta ei aina voi juhlia. Olotila on hätyytellyt jo pidempään, mutta ajatus painonpudotuksesta ei napannut oikeesti. Nyt se  sitten nappasi. Viikko on kulunut "pisteitä" syöden ja ei enää posket pullota.( Nesteitä on nyt jo  poistunut 3 kg.)

Ja näin se alkoi..

 ..aamupuurolla tietysti. Heti ensimmäisenä aamuna voisilmä piirsi minulle sydämen. Tuossa oli vähän liikaa rasvaa, nyt laitan jo kiltisti 2 tl. Se on aika vähän? Olen nyt keksinyt laittaa pari ruokalusikallista Pilttiä, niin saa kurkusta alas, blums..
Ruokailuun menee nyt kauemmin aikaa kun laskee pisteet ja mittaa annoksen painon. Pääasia on kuitenkin se, että alan tuntea kevyempää oloa ja sauvakävelylle lähtee ihan toisella mielellä. Dieetin alussa lupasin itselleni että jos oikeesti kiloja tippuu, niin palkitsen kampaajalla käynnillä ja jos vielä enemmän tippuu, niin jalkahoidolla. Ne kaipaisi hemmottelua kovin..
¤
Sitten luonnossa tapahtuu..
vuodenajan
muutokset..

 Minua ainakin se  aina piristää!
Keltainen, luovuuden väri.
 Talomme vieressä koristeomenapuiden satoa, jota ei voi syödä.
Vielä on kesää  siis jäljellä..
¤
Kaunista torstaita.

Maireanna