maanantai 31. maaliskuuta 2008

Puolukkasima

Näen kun kevät alakaa tulla vuan lähemmäs ja lähemmäs, aetta alako vähitellen tyhjentyä marjoesta, suolatynnör vajua. Suolasieniä muistaaksen en paljoo nähny kuin vasta 50 luvun alun jäläkeen siensalaattinna. Meijän talo kun olj nii varakas, lihhoo, maetoo ynnämuuta olj omasta takkoo ja muille jakkoo. Niinpä salaperäsiä vierailijoita vilahtel joista en tienny välttämättä, miks ne käv. Työllään he sitte makso. Potunnosto olj iso revohka. Varsinnii kevättalavella alako yljvuoteisista, nuorjemäntä tehä tätä Puolukkasimmoo.
Ohje olj tämmönen:

Keitä puolukkahillojen loput
1 kg sokeria
nokare hiivaa( pieni)
Anna käävä pari päevää koko hoeto. Siivilöe ja pullota.

Se kelepas janojuomana ihan keleposasti.

perjantai 28. maaliskuuta 2008

Pikkukylältä kaapuntiin.

Anna kun kasvo isoks, alako kaapunki mielessä hiämöttöö. Siellä kun oes kaekki. No olko, suap kysyä nyt? Eepä tyttö arvannu mitä kohtalo toe. Oes ehkä muuttanna kurssija äkkijä... Mutta missäpä se heleppoo onkaa ja soppeuvuttava se vuan on. Kotkylän murre on sotkeetunna kaapunnin kirjakielee, mutta ku ee siitä ressiä ota mitä nyt hetkittäe, nii hyvi pyyhkii.
Hienoo ee oo ku aeto ajatus, on se sitte vaekka hepreaks. Olla immeene.

sunnuntai 23. maaliskuuta 2008

Perhe aterialla

Nyt piäsöö äet viimennii Piäsiäisen viettoo. Porukat ruokittu ja itellä hyvä miel.
Syötiin kalloo, uusija pottuja ja iso miärä porkkanoeta. Munakastikkeen sijjaan teinnii kermaviilikastikkeen. Sitruunoo tiristettii kalan niskaa ja olpa sitä juomaveen raekasteenaki.. Jäläkruuaks mämmiä. Nam.

Nyt alako Piäsiäesen vietto!
Posted by Picasa

lauantai 22. maaliskuuta 2008

Aarinko tanssi.

Piäsiäisuamuna herättyä katanto oli enstöekseen ulos että joko se aarinko tanssii? Mutta, niihä siinä aena käv, minä kasvava, nukuin liian pitkää. Se olj jo ripaskasa tanssinnu.Voe sitä harmija.
Tuvassa olj jo uamunennii syöty.Ilimankos ne yritti vähävällii käävä herättelemässä.
Riissivelli olj hellan kulumalla kattilassa oottelemassa unjkekkoo. Ruisleevän piälle suolaseks veisti äet suolakalan siivuja.
Ne olj mielee jiäviä hetkiä, kun vellin sekkaa saen rehtiä ruisleipee kalalla hööstettynnä. Juomana oikea käsittelemätön maeto.

Ilimankos minun luusto on nyt vanahana tullu liianki kovaks. Luusto rikkoutuu ja tekoniveliä laetetaa.
Ee se vahva maetokaa hyväks oo näköjää..

keskiviikko 19. maaliskuuta 2008

Pitkäperjantaen rauhoo

Tuvan siivous olj tehty piikojen ahertamana jo hyvissäajoin alakuviikosta. Palakalliset olj piässeet kottiisa pyhiks. Niinpä oltiin omalla väellä koolla. Ei ollu hyörinöö joka tuntu hermostuttavalle. Puhtaat matot tuvan koko pittuuvelta, tuoksu oli hyvä. Kahvilla oli tuore pulla. Sitä tykkäsin murustella kahvikuppiin jossa oli aivan vähä kahvia, paljon sokeria ja maetoo.
Semmonen mössö taetas maestua vieläkii, mutta linjat ee suvahe....
Voi kun se perjantae tuntu pitkälle...no oljhan se Pitkäperjantae.

Tänään arjen päevät kulluu niin supsaa, että ilta tulloo iha yllätyksenä. Eessä on nyttii
konnee laetto pyykinpessuu ja silittämistäki oes. Kissattii on vielä torilla?

lauantai 15. maaliskuuta 2008

Piäsiäine, munat , tiput ja mämmi.

Kevätalavi olj aena minusta mukavoo aekoo.Sukset olj kova sana, ja -mäenlasku. Meiän pellot olj mäkisiä jote sarkoo riitti. Yks ravvuurinumero mulla olj se, että laskin yhellä suksella iliman saavoja iha hirmu jyrkkee mäkkee.
Kun olj opetellu taijon kuatua nii, ettei satuttannu ihteesä,olin koko koolun ihmetys. Oma kansakoolu ku olj rakennettu meijän pellolle. Niinpä kahtojia riitti.
Taesin olla suksilla päeväkaavet ja kun tulin pihhaan, olj hirmu näläkä tietysti.

Piäsiäisen aekaan olj silimäruokoo se, kun pöövässä olj paperiset kaetaliinat jossa tiput ja mualatut munat hohti keltasta. Se jäe vahvasti mielee. Nykysi etin kirpputorilta semmosia, mutta harvo tulloo vastaa. Siäli.

Miniät olj leeponnu ja mämmiä olj tarjolla. En oekeen perustannu mämmistä, mutta hajusta tykkäsin. Sitte kun saen mualata munia miniöitten kanssa yhessä, nii se olj hirveen mukavoo, värien kanssa iha!
Pajunkissat olj minu tehtävä hakkee pajukosta. Nyt ne haen torjmummolta omalle pöövälle.

Kotpaekka olj kylän isoimpia taloja, jote renkiä, piikoja olj tekemässä navetta- ja mehtätöetä. Äet ja miniät kuto, ompelj ja tek ruuan. Pöötään istu heleposti joka päevä kakskymmentä henkee.
Nykysi mämmi löötyy kaapan kylymäaltaasta helepommi. Turha vaevanloesta tehä ite.
Onneks munia voe vielä mualata kotonna ja koristoo koko huushollii. Mutta ee sitäkkää passoo sirkushuviks tehä. Lammasta pöötää ja hyvvee Piäsiäestä.

perjantai 7. maaliskuuta 2008

Pottumaeto

Yks parhaeta lapsuuven muistoja tulj mieleen kun muistin pottumaejon. Pottu ku olj paljo käätetty aenes ruuassa, sitä olj melekeen aena peruspojana. Kasvimualta haettiin lisäkkeet, kasvikset. Lihhoo ja munia navetan asukeista. Ne olj sitä ihtiään, luomua kaekki tyyni. Tallin tuoksu tulloo vieläkii nennää, Virkulle tein apetta, se tuoksu hyvälle.
Kanat tepsuttelj pitkin pihapiiriä.Sai etsiä munia kätköistä. Se olj mualaislapsen aarteenetsintää se.
Ai, se Pottumaeto? Tässä:

Pottumaeto

Perunoeta syöjiin mukkaa
Vettä keettämissee
Maetoo
Suoloo
Vehnäjaahoja ( nuin ruokalusikalline)
Sipulia ( jos halluut)

Keetä perunat kypsiks ja kuaja ves poes.
Elä survo pottuja, vuan lissee maeto ja hienoks sipullettu sipulj. Keettele kypsäks.
Voet hivvaattoo vähä voeta. Mikäs ruoka se semmonen on jos ee oo voeta? Ja suola pittää maestua, Höllötystä ee voe syyä.