keskiviikko 3. toukokuuta 2017

Marituksesta taasen...

Vappu ohitettu! Maltillisesti tottakai... simaa lasillinen ja pari munkkia. Brunssikin oli proosallinen, nakkeja ja perunasalaattia? ( Kun ei ollut nälkä ) Viileä sää aattona pysytti ainakin minut tv:n ääressä lämpimässä. Kun näin että vielä tuuli, niin sekin sai tuulla rauhassa, astma ei olisi tykännyt siitä ollenkaan. Olen lueskellut Marie Kondon Konmarikirjaa vahvistukseksi tuohon pitkäksi virahtaneeseen projektiini. 
Ihmettelen vaan miten tavaraa kertyy vuodessa kuin salaa ( tai ainakin on ennen kertynyt ) ja miten vaikeaa niistä on luopua ? Onko muilla samaa ongelmaa? Vaatepuoli oli helppo. Mustat saa hävitä mnimiin.., kulahtaneet virahtaneet roskiin, pieneksi KASVANEET/ kutistuneet poistoon myös, ja sopivat pidossa mieleisiksi todetut sai väljyyttä komerotilassa. Ja niitä ei ole monta vaatetta. Kesto suosikkini verkkarit vaihtuu pian uusiin kunhan löydän.. niillä minä arjet porskuttelen.

Meno, eli ykkösvaatteita en tarvitse paljonkaan kun en harrasta tilaisuuksia jossa on paljon ihmisiä. Teatterissa käyntikin piti lopettaa sillä monet hajuvedet laukaisi astmani pahoin.
Näyttelyjen avajaisista en ole voinut luopua.. Niissä minä nautin, kunhan en änge itseäni väkijoukon keskelle. 
 ...ÄTSHII...
silmät vuotaa..
pöly,  tuoksut !

 Tämä versio on jo muuttanut ilmettään tämän jälkeen.
Monta juttua lensi poistoon .

 Tämä komero on säilynyt muotissa, hyvin.

 Viikkaus on tullut jäädäkseen.
On se jännä että ennen sitä laittoi vaatteet jotenkuten hyllylle josta ne viruivat ottoon asti miten sattui? Piti silittää aina. Nyt ei ole tarvinnut silitellä jos ei tahdo.

 Pullokokoelma on vain silmän palvontaa.. kaunis katsella, mutta käytän mietoja tuoksuja muuten.
( Kas, sydänlääkepullokin näyttää sulautuvan pullokokoelmaan . Oli aika jolloin piti ottaa konjakkia ruokalusikallinen illalla. Lääkärin määräys. )

 Näistä alkoi minun kirpparivillitykseni kauan sitten...

 Lempivaatteeni ja koruni.

 Nämä taas ostin tyttönä ollessa v. 1958.
vain nämä on enää jäljellä, vaikka ostin näitä ½ tusinaa.

 Ja minähän tykkään tehdä asetelmia!
Kun olisi vaan tasoja niitä varten.. Mutta niitä ei ole kuin yksi.

Hyvänmielen kirjani. <3 p="">
¤
¤
Pöydällä odottaa muutama kierrevihko joille on tehtävä jotain. Tarkoittaa sitä, että maritus jatkuu, jatkuu..
¤
Olisikohan kesään mennessä tehty?
Mukavaa päivän jatkoa

Maireanna

4 kommenttia:

mummo kirjoitti...

Minusta tuntuu että maritus on ikuisuusprojekti. Aina löytyy jotain jota ei käytä. Miten sitä on tullutkin kaikkea haalittua. Vanhemmiten huomaa, miten vähän sitä oikeesti tarvitsee.

enkulin käsityöt kirjoitti...

Minulla on samat puuhat menossa. Olen huojentunut, kun vaatekaappini ovi menee kunnolla kiinni ja sain vietyä kirpparille kolme jätesäkillistä jo pelkästään vaatteita. Askartelutavarat olen saanut järjesteltyä myös. Siinä samalla olo kevenee.
Mukavaa maritusviikkoa sinulle.

Maireanna kirjoitti...

Mummolle: Tämä on ollutkin ikuisuusprojekti ennen, mutta Marie Kondo väittää että tämä kerta jäisi ainoaksi? Senhän näkis ? Jokakeväinen homma ja aina sama tulos, paljon ulos? Siksi koetan nyt katsoa, pääsiskös vähemmällä vaikka ensi keväänä, se olisi paljon se.

Enkuli: Laitappa kuvaa sinäkin tuosta projektista, ois kiinnostavaa nähdä? Minä vein tuohon lähelle Venäjän vaatekeräykseen kun ei ole kyytiä viedä kirpparille. Kaikki on mennyt hyväntekeväisyyteen.. oishan niistä jotain saanut kirpparilla jotain euroja itselleeen mutta vanha ei jaksa raahata bussiin ja kaupungille.. siellä on pari kirpparia.
Korut kävin läpi viime viikolla, jätin itselle vain Kalevalankorut ja muutaan muun joita tykkään JOSKUS pitää. Taitaa vain olla niin, että vanhempana ei enää.. ainakaan minä pidä koruja?
Ikea ois tämän viikon tavoite, saas nähdä kerkeekö. No, ensi viikolla ainakin, olis vessaan hyllyn osto, ja muutama säilytyslaatikko myös hakusessa koruille.

Mukavaa viikonloppua tytöt!

Unknown kirjoitti...

Kyllä sitä tavaraa vaan kertyy! Viime viikolla lähti 4 jätesäkillistä pois...ja uusia vaan tulee ja tulee...