lauantai 21. tammikuuta 2017

Komerosta Kirjolohipastaa... ja muuta.

Arkeni on sujunut liukkaasti Konmarin merkeissä, ja voin vain sanoa että työtä riittää. Muuttojen yhteydessä on tsekannut tavaraa ja vähentänyt, vähentänyt... mutta aina sitä näyttää kertyvän lisää vuosien kuluessa ihan kuin itsestään! Minun on pitänyt laskea rimaa tälle sessiolle ainakin viikonlopuksi, sillä jalat pistää stopin. Tämäpäivä menikin hyvin. Komeron ovi pysyi kiinni, houkutus raivaukseen laantui.  Kerron ensikerralla miten etenee minun maritus...

Aasinsiltana käännynkin tästä helposti  toiseen komerojuttuun.
Tämä on näppärä pussukka, johon on koottu kaikki mitä tarvitsee esim. tässä Kirjolohipastaan.

Tämä ensimmäinen on myös minun lempparini.


 Ei tarvitse kuin ottaa pussi, ( tässä tapauksessa Prisman hyllystä ), ja alkaa kotona valmistaa pastaa.. Kaikki tarvittava ainesosa on pakattu pussiin mukaan. Helppoa!




 Tarpeista sanotaan että riittää kahdelle.
Minusta se riittää reilusti jopa kolmelle.


 Valmista. Ei kun vadille vaan ja pöytään. Nam!



Toinen  kokeiluni oli tämä
Cape Tow pasta. 


 Hyvää tämäkin oli ja nopea valmistaa kuten näille on hyvä pointti.
Metfursti oli voimakasta, joten joka tykkää maustetusta ruuasta,
heille se on jes!

Minulle miedompi on parempi vaihtoehto.


Tänään olen taas kaivellut korttikokoelmaani,
uusia korttien odottajia on tiedossa.
Riika, Bremen, Köln...
Mukavaa viikonloppua 

Maireanna

torstai 5. tammikuuta 2017

Jouluherkkujen piilopiirakka

Nyt on sitten viimeisetkin joulujuustot piilotettu piirakkaan. Jo oli aikakin. Maltillisesti ostin, mutta silti yli jäi. Lanttulaatikon loppuja haarukoin eilen illalla ja voi että se osasi olla hyvää!

Olen viime aikoina toteuttanut ruoan valmistuksen siihen malliin: mitä kaapissa on. Määrätkin ei ole viivottimella alleviivattu, vaan näppituntumalla  ja silmämäärällä... Ja tulos on enemmistöllä katsottuna onnistuneet. Mitä nyt muutamat pullat ovat liian tummiksi kärähtäneet... sitä sattuu.
Varsinkin jos tv on auki ja menossa jokin mielenkiintoinen, huomiotakin vievä ohjelma?

 Tässä se Piilopiirakka, jota  oli pitänyt jo testipala ottaa.. ihan ok. Kun se tekeytyi jääkaapissa päivän, eipä siitä ole kuin muisto jäljellä.. Jos haluat kokeilla itsekkin niin helpohan se on kuin mikä.

1
Pohjaksi oikaisin pakkasessa olleen torttutaikinan pohjaksi, Kaulin taikinan ja sovelsin sen pyöreään vuokaan.

2
Täytteeksi upotin Violan aurinkokuivatun tuorejuuston ( oli jäänyt koko pakkaus 200gr )
Murustelin Mustapekkajuuston loput, samoin jäljelle jääneen homejuuston lopun.
Päälle kermaviili+ munamaito / 1 muna ja 1d maitoa. Ja lopuksi vielä juustoraastetta pintaan.

3
Paistolämpötila 215 astetta. Piirakka sai olla uunissa 15 minuuttia ( ehkä, sillä tarkkailin vain pintaa että näyttääkö kypsälle.)

4
Anna tekeytyä kylmässä.
On hyvää varsinkin teen kanssa !





 No ei se ihan ole unohtunut taito, onnistuu se pulla vielä kunhan en tee silloin muuta joka vie huomion pois uunista :-)

 Voisarviakin pitäisi tehdä, ne ovatkin vasta namia teepöydässä.
(Ohje löytyy sivudadgetista )

¤

Heippa taas !

Maireanna

tiistai 3. tammikuuta 2017

Unikeon hämäriä huomioita..Konmarista!

Päivä alkaa verkkaisesti, yöeläjät piti talon virkeystasoa yllä,... vaikka olisi pitänyt nukkua kuten yöllä on tapana. Heräsin johonkin aikaan, ( olin siis sittenkin päässyt uneen ) omaan painajaisuneen! Hätä siinä unessa taisi olla päälimmäinen asia?  Niinpä aamuherätys kellon soidessa tuntuu aika karmaisevalta. Olin tälle päivälle suunnitellut yhtä ja toista mutta saa jäädä.  Peitto tuntuu kuin lämpimälle pesälle. Vedän kerälle itseni jäykkyyttä ja pistän kellon hiljaiseksi. Tämä karhu herää sitten kun herää



Pakko herätä. Hamuilen tuolilta villasukat ja aamutakin, Tassuttelen keittiöön. Hrrh miten kylmää! Kahvinkeitin saa sisältöä ja alkaa rupsuttaa aromia joka viileässä ilmassa kiemurtelee uniseen nenääni, - Herätys, Unikeko!

Kun siinä hörppii mustaa kofeiinia tihkuvaa nektaria, alkaa huomio ympäristöön heräillä. Päivän lehti sai odottaa, mutta facebook piti tarkistaa. Siltähän ei voi välttyä. Astianpesukonen odotti purkamista ja uuden lataamista, Imurointi odotti, kauppareissu... niitä arjen pikku töitä joita me kaikki teemme päivittäin.

Taitaa kulua tämäpäivä kotikolon raivauksessa, vaikka eihän yksi ihminen osaa sotkea? Voivoi, kyllä se osaa jos hutilus on.  En minä Hutilus ole ollut koskaan, päinvastoin. Mutta nyt vanhempana olen alkanut joustaa..


Maailmalla supistaan uudesta uskonnosta? Tai uudesta oikeastaan  innostusaallosta, KONMARISTA
Kodin tavaroitten järjestelemisestä, liian hävittämisestä.

 Se on minulle tuttu juttu työelämästä, mutta että ihan kirja! Okei. Olen lukenut opusta nyt lisääntyvän innostuksen vallassa.Kirjan on kirjoittanut japanilainen Marie  Kondo. Kun kirjoittaja on japanilainen niin tottakai aihe on maan tyylin mukaan kaikki on  hyvin minimaalista.
Eihän se meille länsimaalaisillekkaan ole pahitteeksi pitää tavaraa vain vähän ympärillään, vai mitä?
Tässä tavarapaljouden keskellä sitä ei hoksaa ennenkuin joku oikeasti herättää? Vaikka en ihan pahin hamstraaja ole, niin kertynyt on tavaraa, pakko myöntää...

Näitä unikeko mietiskeli tänään..Eiköhän tässä mene päivä jotain kohtaa Marittamalla ? Kyllä vaan.

Lisään vielä muutaman muistelokuvan tästä joulusta, ja niin kävi, että  huomiseen jäi piirakkaohje. Siispä  huomiseen!










Mukavaa alkuviikkoa!

Maireanna

Tuorein postaukseni

Juhannuksen aikaan pitäisi kukkien olla parhaimmillaan?

 Vaan ovatko? Kaikki on myöhässä kuukauden. Kevät jäi jonnekkin välille. Linnutkin huomasi sen. Onneksi läheisen torin koristeomenapuut k...