lauantai 18. huhtikuuta 2015

Luku 2 / JOS..

Astuessani kuistin kautta sisälle, nenääni tupsahtaa hiukan ummehtunut, pitkään tyhjillään olleen tuvan tuoksu. Niinpä ennenkuin edes katson ympärilleni, riennän kokeilemaan, voiko ikkunoita avata. Hiukan ne panivat vastaan, olivat saaneet puitteet levätä alalautaan nojaten liian pitkään.Natisten ja vastaanhangoitellen ikkuna kuitenkin avautui ja sisälle alkoi virrata aikaisen kevään tuoksuja.

 Seisoessani vielä ikkunan edessä, huomasin pihalla nurmella pientä liikettä ja kas, oravahan se kaula pitkällä ihmetteli että kuka kumma se on tänne majoittunut?
" Älä säikähdä, kyllä meistä kaverukset tulee, usko pois " sanoin sille ja käännähdin sisälle taloonpäin.

Kalustus oli jätetty paikoilleen pakastinta myöten. Tutkin pakastimen kunnon  ensin sen, laitoin virrat päälle, ja muistutin itseäni että tämä on puhdistettava hetikohta.
Nyt katselin tupaa jo hiukan rauhallisemmin kun tärkeimmät mielestäni oli saatu käynnistettyä.
Tupakeittöksi tätä sanoisin, aika suuri kooltaan. Pöydät ja penkit jykevää puuta, kovin kuluneetkin, lienevät siis alkuperäisiä taloon kuuluvia.

 Keittiössä oli jätetty pannut ja kattilat niille tarkoitettuihin koukkuihin, hella näytti kovasti käytetylle. Toimiikohan se vielä? Kaasupulloa ei näkynyt, joten se ostoslistalle jos aion jäädä tänne.

Sen lisäksi tarvitsen tärkeimpiä ruuanvalmistustarvikkeita, siis, jos jään tänne?  Tuo jos jos on vahvana vaihtoehtona vielä, sillä talo ei ole minua vielä ylitsepuhunut riittävästi. Puuhella näyttäisi toimivalle, mutta tietenkin se puskisi ensimmäiset savut sisälle.. Olkoon vielä ja odottakoon.. Uuni näyttää aika suurelle, puita vaatii että riittävä lämpö keräytyisi uunin nieluun että se paistaisi kunnolla.

Kamari tuvan takana näyttäisi sille, että se tulisi olemaan minun neitsytkammioni, mahdollisesti?
Täälläkin leijui ummehtunut tuoksu mutta kun sain ikkunan täältäkin onneksi avattua, syöksähti  sisään aamuraikas tuoksu. Aah! Katselin sitten  ulos ajatellen  että mitkä näkymät näkisinkään aamulla ensin?

 Aivan lähellä ikkunaa kasvoi ihanan vanha suuri puu. Mikä se olisi? Kasvaako mandariinipuu noin suureksi? Kyllä se mandariinipuulle ainakin ensivaikutelmalla vaikutti.. Siitäkö se olikn saanut nimensä? Kun ikkunat ovat avoimet, niin mandariintuoksu on majoittunut tänne..?

Puun takaa näki kiemurtelevalle tielle joka johtaa kylään josta aivan äsken tulin. Tien vartta  myötäili puutarha jossa  näytti kasvavan jo monenlaista, kasvia, kukkia en vielä  kuitenkaan nähnyt. Olihan vielä niin aikainen kevät, kaikki oli vasta heräilemässä tuolla arvoitusten puutarhassa.

Kylästä näkyi vain kattoja, kattoja, muutama punainen väri sentään pilkahteli seinustoista ja savupiipuista kiemurteli savua. Siellä tehtiin jo aamuaskareita. Voi sentään, minun pitää huolehtia myös puista jos aion tänne jäädä? Jos. Taas se jos.

Jatkan taloon tutustumista.
 Narisevat puuportaat vievät yläkertaan yhteisen eteisen kautta. Oikealla oli näköjään vc, vasemmalla vaatekomeroita. Kummassakin kamarissa puiset jykevät sängyt ja pöytä, sekä tuoli paikoillaan odottamassa.. niin, mitä? Olevia, tulevia asujia?

Vanha kiemuroin kaiverrettu lipasto kummassakin kamarissa. Laatikot tyhjinä, nekin odottavina jotain.. Jos!  Huomaan, että kirjainkoko jossille on pienentynyt? Jäänkö siis  tänne..?

Astelen pihalle ja lähden kohti ulkovajaa, mitähän se pitää sisällään? Ovi on todella hankala avata, säppi aivan ruosteessa. Saranatkin, reppanat. Aikani puhistua saan oven sentään auki ja..
vau!

 Puita oli yksi pino nätisti ladottuna,  joten ei mitään hätää, kyllä täällä ensiapu löytyi
Vajan takaosaassa näytti ihan selvästi työtilalta. Lautahyllyiltä löytyi minulle ihan tuntemattomia välineitä, mutta maalausteline oli ainakin tuttu. Pääsisin maalaamaan heti kun saan kaiken kuntoon!

Minä jään tänne! Jihuu.. ei enää mitään jos, vaan jään!

Jatkuu 

Mandariinien majatalo julkaistaan tästälähin aina lauantaisin. Tervetuloa majataloon..

kirjoittajana Maireanna

1 kommentti:

Harakka kirjoitti...

No, olisin kyllä minäkin jäänyt, kaiken kertomasi jälkeen!
Voi että, mandariini puu ihan ikkunan alla!
Ja liiteri täynnä puita, sinne vaan ja maalaamaan, eikö niin?

Tuorein postaukseni

Marjapiirakkaa pitkästä aikaa..!

Että onkin ollut koleaa koko KESÄ ? Elämänmenokin  on sen mukaista, olen viihtynyt vain sisätiloissa, ja väsyttää ihan julmetusti. Ei jaksai...