sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Pakinaa viimevuoden Ravintolapäivästäni..

 Tänään on taas se  näin kevättalvella pidettävä  Ravintolapäivä.  Tälläkertaa  se tuli minulle ihan puuntakaa.  En ehtinyt  valmistautua en sitten mitenkään.  Niinpä sitten infokin jäi, joten taidan saada vain oman  vakioporukan pöydän ääreen, taikka  pahimmassa tapauksessa saan syödä yksin.

Mutta,  muistelenpa  viime talven omaa osallistumistani Ravintolapäivään..
Se oli ihan ensi tuntemuksena   tosi positiivinen kokemus, joskin stressi painoi ihan hemmetisti.  Silloinkin polkaisin ravintolan pystyyn parissa tunnissa.. melkein kuin mestarikokki kilpailussa!
Ihka ensin lähellä olevaan Siwaan tarvikkeita hakemaan.. huhuh.. mitähän parissa tunnissa valmistuisi..
sitten kassan kautta kotiin kipinkapin. Väärässä järjestyksessä tein tietysti, sillä hoopoa se oli sitten miettiä mitä tekisi. Jos teen sitä ja sitä, niin sitä ja sitä ei ollut.. Niih!
Onneksi oli jemassa juustoja, pastaakin löytyi, papuja pakkasesta kiireesti työpöydälle. Voita. kermaa.
Hiki virtasi, vaikka olin vasta puolivälissä?
Kasvissyöjille sain kaikki mahdolliset työpöydälle ja sitten. Äkkiä uuni päälle, paprikat halki, siemenet roskiin
ja mitä sisälle? Siinäpä tovin sumussa mietin.. Löytyi  hiukan kukkakaalia. Kypsensin hetken niitä ja lusikoin kaalin paprikan täytteeksi juustohunnulla. Ja sitten uuniin!
Uuniin sujahti viimein myös  lasagnekin kaiken tohinan jälkeen. Perunat porisi, tilli tuoksui. Yhtä kaipasin ja se olisi ollut porkkanaraaste.. mutta aikeeksi ja haaveiksi se  kiireessä jäi! Muistikeskus ei kaikkea noteerannut ajoissa.
Pastaa sentään äkkäsin tehdä, siitä kun kaikki pitää. Eiköhän nämä riitä?

Kello kipitti jo lähelle Sitä Hetkeä,.. ovet auki. hetkeä.  Viimeinen silaus, se  viimeistely, ja pikainen liike keittiössä, valmista tuli..
Pasta ja lasagne rauhoittumaan, työvaatteet piiloon ja hymy huulille. Tervetuloa!


Tämä kakku              on feikki,
se ei ollut itse     tekemää..
Konditorian kokoama,
mestarina
Trube!
¤
Ja montako kävi?
Ei hyvin monta, sillä en uskaltanut laittaa ulko-oveen mainosta..
Pelkäsin että tulee ryysis.
¤
Siitä opin sen, että
  valmistaudu ajoissa,
ole rohkea.

Laita infoa ajoissa.

Älä pelkää..
sillä eihän tämä niin vakavaa ole.
¤
Nautinnollista Ravintolapäivää!

Maireanna

4 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Olipa mielenkiintoista lukea kokemuksestasi ravintolapäiväravintolan pitäjänä!

Maireanna kirjoitti...

Jael:
Jäi sellainen voittaja olo. Taisin ylittää itseni. Ja siinä tohinassa oli oma viehätyksensä, enkä yhtään ihmettele, miksi kokkiohjelmat ovat niin suosittuja. P.S. Minä en kyllä uskaltaisi osallistua niihin kisoihin sentään. Katsojan paikka on turvallisempi..

enkulin käsityöt kirjoitti...

Upea ja herkullinen postaus.

Mietit, mistä iloisia mummoja löytyy. Minä tilasin http://www.nostalgiashop.fi/ sivuilta ja yllätyin, että postikulut melkein 8 euroa palautettiin takaisin paperipussissa korttien mukana.

Maireanna kirjoitti...

enkulin käsityöt:
kiiti vinkistä!

Tuorein postaukseni

Juhannuksen aikaan pitäisi kukkien olla parhaimmillaan?

 Vaan ovatko? Kaikki on myöhässä kuukauden. Kevät jäi jonnekkin välille. Linnutkin huomasi sen. Onneksi läheisen torin koristeomenapuut k...