sunnuntai 27. marraskuuta 2011

VALLATONTA OSTOSLISTAA..

Jospa nyt, vihdoinkin, pysähtyisin KELTAISEN KEITTIÖN MARTINAN heittämään haasteen kimppuun!  Sillä eihän tuollaiseen ostoslistaan voi syventyä kuin suurella hartaudella! Ja se on kuin kurkistaisi joulupukin konttiin ennakkoon. Mutta onko pukillakaan sellaista budjettia? Repee koko kukkaro. No nyt kuitenkin mennään...
 1  Lisää neliöitä!
Ja ois toiveena  jo ennen joulua kiitos. Muutto ei ongelma. Äkkiä nuo kamat kasaan saa. Kirjahyllyssä menee vähän pitempään, mutta nehän menee vaikka kainalossa.. Tonttuja löytyisi varmaan kantamaankin?
Kasvojenkohotus.
No sinne vois pukki varata kokohoidon, niin tulee mummo tyttönä takasi. Mutta eikös voisi varata ainaisvaraus ihan siinä samalla? Soittais vaan sitten kun mummo aamurutinoiltaan lopettaa.
Kilokoulu ja oma kokki.
Ainaisjäsenyys että varmaan ei unohdu! Ja se ikioma kokki tulisi joka aamu ruusu hampaissaan sen ihan terveellisen aamupalan kera herättelemään. Ihan tärkeetä.Tuntitaksaa en kysele, se on pukin heiniä se.
Voiskohan sen tilata jo?
4 Työhuone ja värikauppa
Ne on ihan hirveen tärkeet! Missä sitä nyt maalaa? Ei sitten missään. Pohjia iso pino oottamassa että oikein hävettää.. Ja värejä sitten kuluu ihan hirveesti. Pitäiskö olla oma jurykin? Eipä hätää, onhan meillä jo tuo KilliMaaria ja se alkaa olla aika taitava. Kelvatkoon nyt siihen ensihätään..

5 Pientä erityistä kamaa
Punaiset piikkarit, olkkariin kristallivalaisin, valkoinen sohva ja matto. Makkarikin pitää päivittää. Sinne erikoisleveä sänky. Herätyskello ( jos se kokki ei kerkiä). Entisen heitin mäkeen kun jäin elakkeelle 11 vuotta sitten.. Voivoi..mitä listaan sais vielä?

Keittiöön pino keittokirjoja sitä kokkia varten, ( vaikka mulla on niitä vino pino jo ennestäänkin .)

Uusia vaatteita. Ovat mokomat kutistuneet kaapissa ja varastossa ja nyt ei ole mitään päällepantavaa! Ai niin, mutta komeroitahan pitikin olla  sitten lisää.lisää..

Pikkuhiluja
Onhan se nyt sanomattakin selvää, että ei tyttö ilman paksua kukkaroa voi olla!
¤
Tällaista. Ihan vaatimatonta.
Mitähän tähän haasteeseen vastaisi Una ja Harakka?
Heitän pallon sinne suuntaan..

torstai 24. marraskuuta 2011

Kaamoksen valossa joulun alku...

Energialaitoksen mittarit rullaa kilowatteja aamusta iltaan. Kun herää, kaikki valot on sytytettävä että näkisi lukea päivän lehden. Ja kun on niin pimeää koko päivän, niin miettiikin, tuleeko säästöä  oikeasti, vaikka lampuissa onkin  energiaa säästävät lamput?

 Lumentulo viipyy, taivaanrannassa keskipäivällä vain  ohut valokaistale,
 ja enimmäkseen onkin  pimeää kuin joulupukin säkissä.

 Valoa antaakin steariinipötköt. Pöydillä, kaappien päällä, ikkunalaudoilla ja kaikissa mahdollisissa paikoissa. Tuikut vilkuttaa amppeleissakin. Pikkuhiljaa on ilmestyy joulunmerkkejä sinnesun tänne, joulunpunaiset verhot ripustin eilen. Se on toinen  myönnytys varhaiselle jouluvalmisteluille.. Ensimmäinen oli  parvekkeelle kotiutunut tonttu havuasetelman viereen viikko sitten.
¤
Kaiken pikkujoulukauden keskellä voisin nyt aloittaa minäkin  Joulukauden täällä antamalla
 helpon vinkin viemisiksi. Tässä, olkaa hyvä!

 MAUKKAS SINAPPI

1½ dl sinappijauhetta
1½ dl sokeria
2 dl kuohukermaa
1 kananmuna
1½ tl valkoviinietikkaa
2 rkl konjakkia tai mustaherukkaviiniä
1
Sekoita sinappijauhe,sokeri,kerma ja kananmuna kattilassa.
Keitä seosta miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen, kunnes seos alkaa saostua ja kiehahtaa.
2
Nosta kattila pois liedeltä. Sekoita joukkoon valkoviinietikka ja alkoholi.
Annostele sinappi puhtaisiin purkkeihin ja sulje kannet.
Säilytä paripäivää kylmässä ennen tarjoilua.
¤
Helppo ja mukava vieminen kinkun seuraksi.
Killi-Maaria on oppinut siihen että kun emäntä lähtee asioille, sen pitää saada vilkuttaa ikkunasta...
Tulee pienoinen hätäkin että nyt se menee..Mutta kun tulee kotiin, on saanut piitkät päivänokoset ottaa. Sitten leikkimään!

maanantai 14. marraskuuta 2011

SUKLAAKAKKUA makeanhimoon..


Pimeisiin iltoihin liittyy aina käsityöt. Neuleen lämpöinen kosketus tuntuu lohduttavalle käsissä.
On niin ihania lankoja tarjolla että on aivan pakko ostaa ja alkaa neulomaan..vaikka sormet eivät enää tahdo taipuakkaan. Ilta kuluu aivan huomaamatta käsityötä tehdessä. Tästä tulee viitan huppuun päällisosa. Valkoinen kimallelanka odottaa jo baskerin tekoon.. Tuo lankarulla on ihan vaan rekvisiittana tässä asetelmassa.
Ikkunassa on edelleen huurre.. lumihiutaleita odottaisi jo, siispä ainakin öisin on jo kylmää.
Mutta pelakuu se kukkii edelleen! Samoin ulkona saa poimia kuulemma pensaasta vadelmiakin?
Aika hassua. Ollaan sentään  jo puolessa välissä marraskuuta.

Tuntui, että on tehtävä todella äkkimakeaa. Sitähän on suklaakakussa varmasti. Päätin olla säästäväinen ja tein " halpaversion", se ei maussa ole yhtään huonompi, maku on yhtä hyvä, eli makea. Tiivis kakku, jota tarvitsee ottaa vain pienen palan. Lähtee makeanhimo! Ohjeeseen tarvitset:

100 gr voita
2 munaa
2 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
3/4 dl kaakaota
1-2 tl vaniljasokeria
1/2 tl leivinjauhetta

1
Aseta monitoimikoneen sekoitusterä paikalleen. Sulata voi pienessä kattilassa, miedolla lämmöllä.
Pane munat ja sokeri kulhoon, vatkaa täydellä nopeudella noin minuutin.
Kaada hieman jäähtynyt voi syöttösuppilon kautta kulhoon laitteen käydessä. Pysäytä laite.
2
Lisää loput ainekset kulhoon ja käynnistä kone, mutta sekoita: käynnistä/ pysäytä tekniikalla.
( tai pitokytkintä käyttäen). PYSÄYTÄ LAITE HETI KUN TAIKINA ON SEKOITTUNUT!
3
Kaada taikina voidelluun ja jauhotettuun vuokaanmielellään sellaiseen jossa on irroitettava reuna..
4
Paista 175 asteessa 24 minuuttia. ( vuoka 20 cm halkaisijaltaan)
TAI  21 minuuttia ( 23 cm halkaisijaltaan).
Pari minuuttia liian pitkä aika saa tämän herkullisen kakun melkein epäonnistumaan!
 Ole siis tarkkana paistoajan suhteen.

Useimpien suklaakakkujen tapaan se on parhaimmillaan, kun se uunista otettaessa on keskeltä vielä aivan" hyllyvä". Kakku jähmettyy jäähtyessään ja silloin siitä tulee miltei kuin suklaamakeinen!

torstai 10. marraskuuta 2011

KUURANKUKKIA ja ISÄINPÄIVÄKAKKUA !

Tiukka sumu on pysytellyt tänään ainakin täällä asuinalueellani. Sumu kehräytyy lammen suunnalta. Vesi jäähtyy. Joutsenten pesäkiven ympäristövesi näyttäisi olevan jo ohuessa riitteessä.
 Maisema on kuin  hämärän maisema. Pimeää.. Ikkunaan ilmestyi yön aikaan jo ensimmäiset kuurankukat. Kauankohan pelakuut kestänevät  vielä, ennenkuin pakkanen puree ne veltoiksi?
 Olin tyttären luona pari yötä, sillä lähdin kotoa karkuun yläkerran synttäribileitä. Kun tänään palasin, oli lämpötilamittari tipahtanut seinältä..siis, aikamoiset bileet! Joillakin on erittäin huono kuulo, tai sitten kajareista puuttuu säätönappula?
 Innostuin leipomaan..ja on jo kyllä  syytäkin. Oma tuotos on satakertaa maukkaampi, mutta liekkö se sitten syysmasennusta kun en ole viitsinyt syventyä taikinaterapiaan? Tytär lappoi valmiiksi ainekset pöydälle, joten olihan se ihan pakko alkaa. Taas sävelsin vähän omiani, kuten hyvä kokki ainakin, tietty! Tein peruspohjaan lisäyksenä omenaa ja banaania. Mietitytti, että tuleeko ainesten kokoonpano sopivasti, vai lätsähtääkö koko hoito?
 Vaahdotin sokerin ja munat, sitten oli loppu olikin  ihan helppoa sekoittelua. Lopuksi taikina vaan korppujauhotettuun vuokaan ja uuniin. Perään taikasanat: Elä tule paha kakku, tule hyvä kakku!
Kuten näkyy..rajoilla oli.
 Pientä kyykistymistä, kuten Killi-Maarialla, sillä on nyt "villit viikot" meneillään. Apua! Pitäisi pian saada eläinlääkäriin, mutta kiskovat kehvelit  niin suolaisia hintoja että huhuh! Jotain rajaa sentään!
Ottaisikohan  Emmerdalen Paddy osamaksulla killin naistenvaivat  hellään hoitoonsa?
Hups? Kakustahan piti puhuman! Ohje oli näin:

200 gr sulatettua voita
2 dl sokeria
3 munaa
3 dl vehnäjauhoja
3 rkl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
2 tl kanelia
3 omenaa
1 banaani
                                                                        
1
Vaahdotin sokerin ja munat. Sitten sekoittelin vehnäjauhoihin vaniljasokerin, leivinjauheen ja kanelin. Sulatin voin.Pilkoin omenat aivan pieniksi, samoin viipaloin banaanin ja sekoitin hedelmät voisulaan. Siinä oli helppo haarukalla painella hedelmiä soseeksi. Lisäilin vuoronperään sokeri-munavaahtoon jauhot ja hedelmä-voisulaa.
2
Uunin säädin 180 asteelle. Voitelin vuoan voilla ja  kuorrutin korppujauheella. Taikina vuokaan ja uuniin. Taikasanat ja odotusta 50 minuuttia!
Tuli muuten NIIN hyvää, että jako kolmeen jääkaappiin..ja kakusta on nyt  murenet vaan jäljellä.
Kait minun on pakko tehdä sunnuntaiksi uusi kakku?

Loppuhuipennukseksi kuva tästä pihamme pihlajasta. Pihlajia on paljon, ja ne on syöty tyhjiksi.
Jäljellä on vaan tämä yksi. Ja niin paljon marjoja ettei ikinä ole noin paljon nähty! Hyvä kun puu jaksaa kannatella. Ihan näyttäisi siltä, että tässä on linnut tehneet sopimuksen, tässä on joulupöytä?

tiistai 8. marraskuuta 2011

PITKÄ LÄMMIN SYKSY, KUINKA KAUAN ?

 Sää on näyttänyt lempeintä puoltaan jo ennätyspitkään. Nurmi vihertää, puut avaavat  ensikesäksi tarkoitettuja silmujaan? Kukat pihalla kukkivat edelleen.Säätieteilijät kertovat että 50 vuotta sitten oli viimeksi näin pitkään lämmintä. En muista, silloin elin "villeimpiä menovuosia" jolloin oli aina lämmintä, tiedät mitä tarkoitan?
 Kun ei ole lunta valaisemassa, pimeä tulee päivästä riippuen jo iltapäivällä. Valoja tarvitsee, monenlaisia. Kynttilät syttyy ja saavat palaa myöhään iltaan. Energiansäästölamput ovat heikkoja teholtaan ja siksi pitää polttaa kaikkia lamppuja., Tuleeko siitä tehosta oikeasti säästöä, sitä epäilen.
 Voitteko kuvitella, tämä kuva on otettu päivälleen vuosi sitten. Kevyt lumi maassa ja pakkasöitä oli jo ollut pitkään? Lumesta on ainakin se hyöty, että on valoisempaa. Kylmästä en piittaa, alle 15 on riittävä miinuslukema, mutta veikkaan että taas tulee ennätyspakkaset helmikuusta-huhtikuunlopulle.
 Näinä aikoina olen ruuanlaiton mennyt siitä missä on aita ollut matalin, eli sellaisia juttuja että ei edes tänne tohdi laittaa. Lasagnea viikonlopuksi, tomaattia toveriksi lautaselle. Siinä sen tekemisen siedettävä keveys! Mutta kokemuksesta arvaan, että tämä "tauko ideoista" muhii uutta putkeen ihan varmasti.Luovan tauon sijalla on taulun maalaus, joka on ensisijainen tehtäväni tällä hetkellä..
Hyvä kun väliin ehdin hauduttaa teetä..
..jota onkin ihana tuoksutella, haistella ja maistella. Kohta onkin hörpittävä kunnon kulauksin.
Ja taas sivellin käteen..Palaan aivan pian taas tänne tuvan lämpöön!

Tuorein postaukseni

Kesä, kesä, kesä!

Pyörrän pahat sanani, paistaa aurinko? On sitä odotettukin miljoona päivää, kuukautta, vuotta! No ei nyt sentään, mutta kun on tottunut siih...