torstai 31. maaliskuuta 2011

MANSIKKA KUKKII JO !


Ei tämä ole aprillipilaa..
Tässä pari päivää sitten uutisissa mansikanviljelijä kertoi nämä ilouutiset. Aika ihmeellistä ajatella, että niinkin kovat pakkaset kun koko talven paukkui, siitä huolimatta mansikka säilyi hengissä.
Sähköä on varmaan paukkunut myös?
Ei viljelijällä ole helppoa, ei.
Eihän nurista, jos hinta mansikoille tuntuu kalliilta, sillä pitäähän kasvatuksesta näin arktisessta maassa saada korvauskin.
Ainakin itse ostan kunnioituksella ensimmäiset mansikat sitten kun ne ilmestyvät kaupan hyllyyn. Kestänee kuitenkin vielä hyvänaikaa kun ne ovat siellä.
Lämpöisiä säitä mansikkavauvoille!

Olen ollut vähän laiskalla tuulella, enkä ole keittiössä paljonkaan viihtynyt. Nappailen täältä omasta keittokirjasta aina jotain ohjetta, mutta uuttakin laitan tänne kun inspis iskee!

sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

RYPSIPORSASTA!

 
Posted by Picasa

Upea ulkoilusää! Aurinkoa, nollakeli, ja tinteillä jo kevättä rinnassa.
Vähemmästäkin tulee itselle juhlamieli tavallisenakin sunnuntaipäivänä.

Kuin ennakoiden, olin eilen vähän hövelimmällä päällä ruokakaupassa, sillä koko viikko oli taas mennyt kuittaillessa miten sattuu ruokaaikana.
Ostin paljonmainostettua rypsipossupaistia ja ostinpa vuoden ensimmäisen viinipullonkin. Jos sitä sais alas yhden lasillisen possun kyytipoikana.
Kotona sitten annoin paistin lepäillä huoneenlämmössä puolisentuntia ja ruskistin pinnan. Lasivuoan pohjalle olin ripotellut juureksia paloina ja
maustoin ne suolalla, inkiväärillä ja chilillä.Sitten asetin ruskean pinnan saaneen possupaistin niiden päälle. Peitin foliolla ja annoin muhia
2 tuntia uunissa 180 asteessa.
Possusta oli valunut neste kasvisten päälle ja ne olivat sillä valmiit.
Esimaistoin, ja en ole ikinä ennen syönyt niin hyvää lihaa. Suli ihan suuhun.
Tänään sitten perhe antoi pisteitä, meni 2 kertaa kymppi, vastaan 1 kerta, entinen possu parempaa!
Terveellisyydestä en tiedä, eikös rypsi ole terveellisin ja jos possut oppii sen makuun rehussa, niin eikös se ole kaikkien hyödyksi? Possunkin sydän voi paremmin, saati meidän.
Ja se yksi lasi viiniäkin pitäisi olla hyväksi, mutta muuten pullon sisältö taitaa ehtiä väljähtymään, ennenkuin se tyhjenee...:-)

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

SIWAN JUURESPATA


Laskiaissunnuntai. Lähdin liian aikaisin lenkille, aurinko ei vielä paistanut ja tuuli kovasti. Pääasia kuitenkin että sain itseni liikkeelle.Lopulta alkoi paleltaa,piti alkaa suunnistaa kotia kohti.
Tulipahan ulkoiltua, punaiset posket sain. Kotimatkalla poikkesin Siwassa, sillä vielä eilen en jaksanut syventyä ruokapuoleen.Piti kyllä taaskin kunnella mistä vatta tykkäis? En moneen päivään ole laittanut ruokaa?
Ei aina ole se fiilis.
Ensin ladoin ostoskoriin uunijuureksia, niitä laitan oikeastaan joka aterialle. Peruna on jäänyt sivummalle ja sijaan otan vaikkapa bataattia.

Otin kokeiltavaksi uutta HK:n tuotetta, Rypsiporsasta suikaleina, ajattelin kokeilla. Toinen uusi, Valion Aurajuustolla maustettu ruokakerma sujahti myös koriin ja niine hyvineni marssin kotia kohti. Loput aineet löytyi omasta kaapista. Mitähän kehittelisin?
No tällaista sompailin:

JUURESPATA

400 gr HK:n Rypsiporassuikaleita ( kerma-pippuri)
500 gr uunijuureksia
4 rkl Flora Culinessea( paistamiseen)
1 suippopaprika
½ nipusta varsiselleriä
1 tomaatti
½ tl suolaa
½ tl timjamia
½ tl inkivääriä

1
Ruskistin kevyesti ensin juureksiin makua. Sitten pannulle seuraavaksi lihasuikaleet ja mausteet.Lopuksi annoin väriä myös paprikasuikaleille ja varsiselleripaloille. Koko hoito lasivuokaan sekoitin, ja päälle Aurajuustoinen ruokakerma. Sitten uuniin, laitoin 200 aseiseen lämpöön ja pidin ½ tuntia. Ensin epäilin, että paistoaika oli liian vähäinen, mutta juureksissa olikin just sopiva rakenne. Hampaille vähän vastusta, sopivasti. Makukin oli mielestäni hyvä, ehkä inkivääriä olisi voinut olla hiukka enemmän.
2
Tällaista syötiin Laskiaissunnuntaina Annan tuvassa. Ja tuli kylläinen olo.

Tuorein postaukseni

Juhannuksen aikaan pitäisi kukkien olla parhaimmillaan?

 Vaan ovatko? Kaikki on myöhässä kuukauden. Kevät jäi jonnekkin välille. Linnutkin huomasi sen. Onneksi läheisen torin koristeomenapuut k...