tiistai 15. helmikuuta 2011

PERUNATUUVINKI

Viime yönä taisi mennä taas pakkasennätys rikki. Nippanappa elohopea näkyi mittarin alaosasta aamulla. Hrr..
Eilinen päivä meni sisätiloissa siististi, sillä tuo pakkanen ei sovi minun hipiälle yhtään, on meinaan kiintiö tullut täyteen.
Tutkiskelin omaa kirjahyllyä ja siellä on onneksi vielä paljon kirjoja, jotka on lukematta. Eksyin keittiöosiolle ja valitsin vanhan Suomen pitäjäruuat kirjan käteeni. Mielenkiitoisia ruokia, vanhahtavia, yksinkertaisia. Tarvikkeet olivat silloin kortilla. Kaupassa vain harvoja tarpeita. Toisin on nyt. Liiasta on vaikea valita jos päämäärä ei ole selvillä..impulssiostoksiin lankeaa helposti.
Kauppalista on siinä asiassa hyvä apu ettei lankea poikkeavuuksiin, (mielitekoihin).. sillä loppusumma kassalla saattaa yllättää ikävästi.

Perinnekirjaa selaillessa tuli vastaan vanha tuttu, pottutuuvinki. Olisiko
tämä ehkä nykyajan kokin mielestä lähellä pyreetä? Tähän tulee vaan maitoa, se ero ainakin..

PERUNATUUVINKI

1 l maitoa
½ kg perunoita
nokare voita
suolaa

1
Kuori perunat ja keitä ne pehmeiksi.
2
Kaada keitinvesi pois ja soseuta perunat.
3
Sekoita kiehuva maito soseeseen ja kypsennä hyvin.
4
Mausta tuuvinki suolalla ja voilla. Voit lisätä sormenpäällä hyppysellisen sokeriakin jos haluat.
Tuuvinki on aluksi melko vellimäistä, mutta sakenee sopivaksi hiukan jäähtyessään.
Tämä herkku on yksinkertaisuudessaan vanhanajan kurmeeta jota syötiin voisilmän kera. Nyt lisäisin lautaselle lisäkkeeksi vaikkapa minitomaatteja, kurkkua, jäävuorisalaattia. Ehkä minilihapullaakin pari pyörykkää?

5 kommenttia:

Hanneles bokparadis kirjoitti...

miten eroaa pottumuusista...

Maireanna kirjoitti...

Hannele:
Ei yhtään, samaa muusia, mutta vanhalla nimellä. Minä laitan muusiin kuin muusiin valkosipulia rutkasti, mutta silloin lapsuudessa meillä ei ainakaan tunnettu koko sipulilajiketta.

Harakka kirjoitti...

Varmaan hyvää tuuvinkia, erikoinen nimi muuten..onko savon murretta?
Varmaan on kuin perunamuussi, mutta löysempää aika lailla.
Hyvää varmaan!

Maireanna kirjoitti...

Harakalle:
Vanha nimi muusille. Tuuvinkia myö Savossa ennen syötiin :-)

Heli Innala kirjoitti...

Meillä täällä Hämeessä puhutaan perunatuuvingista, kun tehdään perinteistä imellettyä perunalaatikkoa. Se on niin hyvää! Itse en tee kuin oikeastaan kerran vuodessa eli jouluna, mutta sukulaistädin perunatuuvinki on taivaallisen hyvää!