lauantai 19. syyskuuta 2009

SUPPIKSIA..IHANAA!

Posted by Picasa
Torilla on hauska tallustaa..ihailla syksyn antimia. Röykkiöittäin omenia. Tuoksu suorastaan huumaa. Mansikoitakin vielä? Kasviksia jokasorttia. Oispa aina syksy?
Suunnistukseni kohde on kuitenkin koju, jossa vetää minua magneetin tavoin suppikset! Niitä nyt himoitsen. Pussukka sujahtaa kassiini ja kuin aarteen omistaen suuntaan kotia kohti. Osan ryöppään pakkaseen ja loput säästän. Alan nimittäin heti tehdä viikonlopuksi kastikkeen.
Kokoan pöydälle tällaiset ainekset:
½ l suppiksia tai kanttarelleja, 2 rkl voita, 1 prk kermaa ( 2 dl), ½ lihaliemikuutiosta,
teelusikankärjellinen sokeria, 1 tl kuivattua tilliä, ½ sipulia, 2 laakerinlehteä, ½ tl muskottia.
Paloittele sienet paistinpannulle ja miedolla lämmöllä anna kosteuden haihtua sienistä. Lisää voi ja pilkottu sipuli. Anna hiukan ruskistua. Lisää kerma ja muut mausteet.Keitä kastike "kokoon", eli kypsäksi. Muista maistaa ja lisää jotain jos suu kaipaa jotain lisättäväksi..
Kastikkeesta tuli niin maukasta, että ei taida tulla tiskiäkään...leipäviipaleella joka hippu lautaselta talteen. Nam!

4 kommenttia:

Harakka kirjoitti...

Voihan vihannes, kun on varmaan tosi hyvää, ihan tuoksun tunnen tänne asti!!!
mulle tuli kamala nälkä ja sieniä alkoi tekeen kyllä todella paljon mieli!!
Mutta otan talteen ohjeen, jos vaikka viikonlopula teen, kun lapset tulevat kotiin taasen.

Anna kirjoitti...

Harakalle: En yleensä laita usein kastikkeita, mutta tähän lankeen. Tämä on niitä maailman parhaita ja joku viiniekspertti osais neuvoo sopivan valkoviinin, mutta minä en niistä tykkää. Raikas sitruunaviipaleella terästetty kylmä vesi on paras ruokajuoma.

Carita kirjoitti...

Kyllä vesi tuli kielelle pelkästä lukemisesta. Kylmänä leivän päällä hmm...tosi hyvää. Talvella onkin pakkasesta mukava ottaa kesän ja syksyn satoa :)

arleena kirjoitti...

Herkullista. Minäkin tykkään sienistä.

Tuorein postaukseni

Kesä, kesä, kesä!

Pyörrän pahat sanani, paistaa aurinko? On sitä odotettukin miljoona päivää, kuukautta, vuotta! No ei nyt sentään, mutta kun on tottunut siih...