maanantai 6. lokakuuta 2008

MYKYKEITTO

Savolaisen syysruoka, mykykeitto. Monen inhottu, monen tykätty ruoka.Joillekkin lempilaps.
.Ennen, kun syksyllä teurastettiin talven lihatarpeiksi sikoja ja lampaita, oli tarjolla aineksia kuten verta ja sisäelimiä joita käytettiin kyseiseen mykyrokkaan.

Kokoan tähän suurinpiirtein ne tarvikkeet joita muistan keitossa olleen:

Sisäelimistä munuaisia, sydäntä, maksaa.
Sianlihaa, jopa naudanlihaa, perunoita lohkottuina, sipulia, maustepippuria ja suolaa.

MYKYTAIKINA tehtiin esim seuraavasti:
6 dl verta, 1 dl maitoa,
1 dl ihrankeitinlientä,1 dl ruskistettua sianihraa, 2 dl ruskistettua sipuia, 1 muna,
2,5 dl ruisjauhoja ja 3,5 dl ohra tai vehnäjauhoja.

Mykysattumat tehtiin jotenkin näin:
Veri, maito, rasva ja jäähtynyt keitinliemi kaadettiin astiaan, sekaan vispattiin jauhot ja suola. ( Suolamäärä riippui siitä kuinka paljon veren joukkoon oli lisätty suolaa jäähtymisvaiheessa.)

Taikina sai turvota varmaan noin tunnin.

Kokeiltiin, yhdellä palleroisella( joka oli litistetty kuin jauhelihapihvi)pysyvätkö mykyt keittäessä koossa.

Muutenhan rokka tehtiin kuin lihakeitto, mutta siihen kuului nuo sisäelimet lisätä.
Perunalohkojen ollessa vielä kypsymisvaiheessa lisättiin varovaisesti mykyt ohuiksi litistettyinä. Lämpö piti olla sopivaa, ei liian kovaa ettei perunat hajonneet.

Kovin houkuttelevan väristähän se rokka ei ole, siksi sitä kai inhotaan mutta rautapillereitä ei tarvinnut ostaa...anemiaa lapsuudessani ei tunnettu.


Näin syksyisin porisee myös HIRVIKEITTO, metsästäjien saalis-anti. Olen päässyt sitäkin kerran "oppityttönä" tekemään ja lopulta maistamaan.
Kuuluu sarjaan vahvat syysruuat.

Ei kommentteja:

Tuorein postaukseni

Marjapiirakkaa pitkästä aikaa..!

Että onkin ollut koleaa koko KESÄ ? Elämänmenokin  on sen mukaista, olen viihtynyt vain sisätiloissa, ja väsyttää ihan julmetusti. Ei jaksai...